Stubb: EU:n budjettineuvotteluista tulee pitkät ja vaikeat

EU:n seuraavasta budjettiväännöstä tulee tiukka, povaa tuore Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb.

–Neuvotteluista tulee pitkät ja vaikeat, Stubb totesi aamupäivällä pitämässään tiedotustilaisuudessa, jossa käsiteltiin EU-komission tänään julkistettavaa budjettiehdotusta.

Ehdotus käsittää seuraavan rahoituskehyskauden vuosina 2014-2020 Kyseessä on ensimmäinen rahoituskehys, joka on tehty EU:n laajentumisen jälkeen.

Stubbin mukaan rahoitusraamit eivät sisällä yllätyksiä.

–Suomen näkökulmasta tämä ei ole yllättävä, me tiesimme sen perussisällön jo ennen sen ulostulemista, Stubb sanoi tiedotustilaisuudessaan aamupäivällä.

Uutistoimisto Reuters kertoi eilen ennakkotietona, että esimerkiksi maataloustuet halutaan jäädyttää vuoden 2013 tasolle.

Suomella kolme peruskantaa

Stubbin mukaan Suomella on EU-budjetin osalta kolme peruskantaa. Ensimmäinen niistä on juuri erityisalueiden maataloustukien turvaaminen.

–Oli budjetin koko ja jako mikä tahansa, Suomen maatalous turvataan ja pohjoisen ja idän tuet säilyvät.

Suomi haluaa myös, että vastaisuudessa mietitään tarkemmin, mihin yhteisiä rahoja käytetään.

–Toinen vaatimus on, että EU:n rahoitusta kohdennetaan uudelleen talouskasvun, EU:n kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen.

Kolmas vaatimus on tuoreen Eurooppaministerin mukaan se, että kukkaron nyörit pidetään tiukalla.

–Emme pidä tarkoituksenmukaisena EU:n budjetin kasvattamista merkittävästi.

Stubb muistuttaa kuitenkin, että EU:n yhteinen budjetti on vain yhden prosentin alueen bruttokansantuotteesta, kun jäsenmaiden kansalliset budjetin haukkaavat noin 40 prosenttia kunkin maan BKT:stä.

–EU:n budjetti on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Belgian vuosibudjetti eli noin tuplat Suomen budjetista, Stubb summaa.

Komission on määrä myöhemmin tänään julkistaa ehdotuksensa vuosien 2014-20 budjettikehyksiksi.

Kehykset muodostavat menoluokkakohtaiset rajat vuosittain laadittaville talousarvioille, ja niitä voidaan muuttaa ainoastaan neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteisellä sopimuksella.

Ennakkotietoja budjetista

Niin ikään komissio haluaa panna rahoitusalan liiketoimet verolle EU:ssa vuodesta 2014 alkaen. Liiketoimiveron avulla EU saisi Reutersin mukaan verotuottoja noin 50 miljardia euroa vuodessa.

Reutersin mukaan liiketoimiveron hyväksyminen EU:ssa on kuitenkin kyseenalaista, sillä muun muassa Saksa ja Britannia vastustavat sitä.

Komission on määrä myöhemmin tänään julkistaa ehdotuksensa vuosien 2014-20 budjettikehyksiksi.

Kehykset muodostavat menoluokkakohtaiset rajat vuosittain laadittaville talousarvioille, ja niitä voidaan muuttaa ainoastaan neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteisellä sopimuksella.

Lue myös:

    Uusimmat