STTK:n Antti Palola: Onko todella helpotus, että pätkätyöt lisääntyvät – Riemua on vastenmielistä seurata

Hallituksen työllisyyspoliittisia päätöksiä on luonnehdittu politiikan kapulakielellä "uusiksi toimiksi nuorten työllisyyden parantamiseksi ja pk-yritysten työllistämisedellytysten vahvistamiseksi".

Selkokielellä se tarkoittaa, että hallitus taas kerran tönii palkansaajia. Nyt kohde on työuransa aloittelevat, tulevaisuuttaan suunnittelevat nuoret.

"Onko helpotus, että pätkätyöt lisääntyvät?"

Hallitus päätti "helpottaa" nuorten työllistymistä muuttamalla työsopimuslakia. Sen perusteella työantaja saisi tehdä vähintään kolme kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleen alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä.

En tiedä, onko helpotus, että vääjäämättä pätkätyöt lisääntyvät. Se puolestaan aiheuttaa nuorten keskuudessa kasvavaa epävarmuutta, turvattomuutta ja suoranaista pelkoa työelämää kohtaan.

Lisäksi hallitus ilmoitti valmistelevansa lakimuutoksen, joka johtaisi yksilöllisten irtisanomisperusteiden keventämiseen pienissä, enintään 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Tätä perusteltiin työllistämisen kynnyksen alentamisella.

Onko irtisanomisten helpottaminen todellakin ilon aihe?

On ollut melko vastenmielistä seurata esimerkiksi Suomen Yrittäjien riemua irtisanomisen helpottamisesta.

Onko se todellakin ilon aihe? Onko suunta oikea, jos työlainsäädännössä otetaan takapakkia jonnekin itsenäisyytemme alkuaikoihin, mitä tulee työntekijän suojaan ja turvaan? Kannattaa miettiä.

Jo aiemmin tämän hallituksen aikana on pidennetty koeaikaa ja lyhennetty työnantajan takaisinottovelvollisuutta. Jos tämä ei riitä, silloin kyse on osaamattomasta rekrytoinnista tai johtamisen heikkoudesta. Puoli vuotta on taatusti riittävä aika sen toteamiseen, onko henkilö sopiva tehtävään.

Tiivistäen: hallituksen päätökset ovat nuorten kannalta erittäin epäoikeudenmukaisia.

Alhainen syntyvyys ongelma jo nyt

Päätösten vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa muun muassa perheen perustamisen myöhentymisenä, mikä on jo nyt ongelma alhaisen syntyvyyden Suomessa.

Pidemmällä tähtäimellä tämä vaikuttaa huoltosuhteeseen ja se puolestaan vaikuttaa meidän jokaisen elämään – olit sitten nuori tai kaltaiseni, jo kääntöpoijulla käynyt keski-ikäinen. Jokaisen päättäjän velvollisuus on kantaa huolta niin nuorten kuin varttuneittenkin kanssakulkijoidemme tulevaisuudesta.

On ristiriitaista, että hallitus on kovin huolissaan alhaisesta syntyvyydestä ja sen myötä aikanaan heikentyvästä huoltosuhteesta, mutta samanaikaisesti hallitus päätöksillään luo lisää epävarmuuden tunteita tulevaisuuden suunnitelmia tekeville nuorille. Tästä logiikasta en saa kiinni.

Perustuslain edellyttämän yhdenvertaisuuden näkökulmasta hallituksen päätöksiä tullaan tarkastelemaan aivan erityisellä huolella. Ei olisi ensi kerta, jos näidenkin lakimuutosten osalta törmätään paljon puhuttuun "perustuslailliseen ongelmaan".

Siitä Karjalan männystä.

Väkisin mieleen nousee syksy 2015. Silloin kautensa alkutaipaleella ollut hallitus löi ensimmäisen kerran päätään mäntyyn, kun se osin kokemattomuuttaan ja osaamattomuuttaan, osin piittaamattomuuttaan yritti elinkeinoelämän ja yritysten innoittamana ajaa pakkolakipakettia työelämän lainsäädäntöön.

Toteutuessaan se olisi merkittävästi heikentänyt yleensä palkansaajan – ja aivan erityisesti pieni- ja keskituloisten naisten – asemaa työelämässä. Silloin heikennykset onneksi jäivät tekemättä. Toivon, että niin käy nytkin.

***

Toivotan kaikille oikein iloista vappua ja suomalaisen työn päivää! Kevät on täällä!

Kirjoittaja Antti Palola on työntekijäjärjestö STTK:n puheenjohtaja.