Mainos

Li Anderssonin kolumni: Hallituksen esitys heikentää kertaheitolla satojen tuhansien irtisanomisuojaa

Teollisuusliitto on ilmoittanut ensi viikolla alkavasta ylityökiellosta. Monet ammattiliitot valmistautuvat järjestöllisiin toimiin hallituksen irtisanomissuojan heikennyksiä vastaan, kirjoittaa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kolumnissaan.  

Suomen hallitus on toisin sanoen törmäyskurssilla ammattiyhdistysliikkeen kanssa taas kerran ja uhkaa omalla lakiesityksellään aiheuttaa rauhattomuutta työmarkkinoilla juuri nyt, kun taloudessa menee hyvin.

Suomalaisista yrityksistä noin 97 prosenttia on alle 20 hengen yrityksiä. Mikäli hallitus vie läpi esityksensä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta, heikentää se kertaheitolla satojen tuhansien suomalaisten palkansaajien irtisanomissuojaa.

Kyse laajasta työehtojen heikennyksestä

Kyse ei ole mistään yksittäisestä pienyrittäjien aseman parantamiseksi tehdystä toimenpiteestä, vaan laajasta työehtojen heikennyksestä. Siksi on täysin ymmärrettävää, että ammattiyhdistysliike reagoi voimakkaasti.

Toisin kuin jotkut kokoomuksessa ovat pyrkineet väittämään, kyse ei ole myöskään ay-liikkeen pyrkimyksestä kiristää hallitusta, vaan työntekijöiden asiaa ajavan massaliikkeen edunvalvonnasta.

Hallitus voi toki tästä vähät välittää ja esittää minkälaisia lakiesityksiä haluaa. Tilanteessa, jossa yksittäisellä työehtojen heikennyksellä saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia työmarkkinasuhteisiin, kannattaisi kuitenkin harkita tarkkaan, ovatko esityksen hyödyt suuremmat kuin haitat. Irtisanomissuojan tapauksessa näin ei ole.

Perustelen väitettä näillä syillä:

1. Suomen irtisanomissuoja ei ole vahvempi kuin muualla

Eri maiden irtisanomisperusteiden vertailu ei ole aivan yksiselitteistä, mutta muun muassa teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD tekee vertailuja irtisanomisen helppoudesta eri maissa.

Kollektiivisen irtisanomissuojan osalta Suomi asettuu Viron ja Yhdysvaltojen rinnalle. Massairtisanominen “tuotannollisiin ja taloudellisiin” syihin vedoten on Suomessa sekä helppoa että halpaa. Yksilöperusteisen irtisanomisen helppous on OECD-maiden keskitasoa.

Tällä hetkellä Suomen irtisanomissuoja ei siten ole kilpailijamaita järeämpi, vaan pikemminkin päinvastoin.

2. Työllisyys ei parane

Hallituksen esitystä on hallituksen pyynnöstä arvioinut sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos että Palkansaajien tutkimuslaitos.

Molemmat päätyvät samanlaiseen arvioon: Irtisanomissuojan heikentäminen ei paranna työllisyyttä. Sen sijaan arvioidaan, että niin rekrytointien kuin irtisanomisten määrä kasvaa. Työmarkkinakierto siis nopeutuu, mikä lisää työsuhteiden epävarmuutta.

3. Oikeusjutut eivät vähene

Pk-yrittäjien mukaan irtisanomisia koskevien oikeustaisteluiden käyminen on jo tällä hetkellä raskasta niin taloudellisesti kuin juridisesti.

Irtisanominen on nykyisin mahdollista, jos työntekijä syyllistyy vakaviin laiminlyönteihin esimerkiksi rikkomalla lojaliteettivelvollisuuden, käyttäytymällä epäasiallisesti, jättämällä työtehtäviä tekemättä tai tekemällä niitä puutteellisesti.

Hallituksen suunnitelmien mukaan irtisanomisperusteena voitaisiin jatkossa pitää “myös säädettyä vähäisempää työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomista taikka epäasiallista käyttäytymistä silloin, kun se horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan ja työyhteisön toimintaa."

Tämä kirjaus ei ainakaan selkeytä lainsäädäntöä. Odotettavissa on, että oikeustapausten määrä pikemminkin kasvaisi kuin vähenisi.

4. Seuraukset ovat työntekijälle kohtuuttomia

Suomen työttömyysturvalainsäädännön mukaan työntekijä saa 90 päivän karenssin eli kolmen kuukauden tulottoman jakson silloin, kun irtisanominen on itse aiheutettua.

Hallituksen uudistus, joka helpottaa ihmisten irtisanomista, lisää tapauksia, joissa henkilö joutuu kituuttamaan tulottomana jopa yli kolme kuukautta. Tämä on täysin kestämätön ja epätasapainoinen tilanne.

Irtisanomissuojan heikentämisestä mahdollisesti saatavat hyödyt ovat selkeästi haittoja pienemmät. Uudistus onkin ennen kaikkea osoitus hallituksen aatemaailmasta ja pyrkimyksestä heikentää niin suomalaisen duunarin kuin koko ay-liikkeen asemaa.

Tarpeeton kiky-sopimus

Ensin hallitus yritti leikata ihmisten palkkoja lainsäädännöllä, mutta perääntyi sitten ja pakotti läpi epäoikeudenmukaisen ja tarpeettoman kiky-sopimuksen.

Kikyn vuoksi leikattiin lomarahoja julkisella sektorilla, pidennettiin työaikaa palkatta ja tehtiin miljardiluokan tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille.

Tämän lisäksi työn vastaanottovelvollisuutta ja karensseja on kiristetty, vuorotteluvapaata leikattu, ansiosidonnaista lyhennetty, koeaikaa pidennetty, pitkäaikaistyöttömien perusteettomat määräaikaisuudet mahdollistettu, ammatillista koulutusta vähennetty ja työttömiä kurittava niin sanottu aktiivimalli säädetty.

Hallitus lietsoo vastakkainasetteluita

Kaikkinensa Sipilän hallituksen työmarkkinapolitiikka lietsoo vastakkainasetteluita ja heikentää työsuhde- ja työttömyysturvaa.

Seuraavalla hallituskaudella on korkea aika tehdä tulevaisuuteen katsovaa, ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoa parantavaa työmarkkinapolitiikkaa, joka myös vastaa työn murroksen asettamiin haasteisiin.

Vasemmistoliitto haluaa turvallisen ja reilun työelämän kaikille.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi lakisääteistä vähimmäispalkkaa, alipalkkauksen kriminalisointia, kanneoikeuden laajentamista sekä itsensätyöllistäjien ja alustataloudessa työskentelevien aseman parantamista.

Vanhat toimintamallit eivät toimi

Haluamme myös uudistaa vuorotteluvapaajärjestelmän sekä toteuttaa lyhyemmän työajan kokeilun.

Työelämän tasa-arvoa parannetaan vanhempainvapaajärjestelmän uudistuksella, tasa-arvoerillä matalapalkka-aloille sekä palkka-avoimuusrekisterillä.

Työvoimapolitiikasta on tehtävä kannustavaa ja ihmisten omaehtoisia pyrkimyksiä tukevaa.

Pitkään työttömänä olleille tulee taata subjektiivinen oikeus palkkatuettuun työhön. Tarvitaan myös automaattinen palkkatukimalli. Työttömyysturvajärjestelmän byrokratialoukkuja tulee purkaa, mikä edellyttää myös karensseista ja aktiivimallista luopumista.

Työn muuttuessa vanhan maailman toimintamallit eivät enää toimi. Meidän on uudistettava järjestelmää niin, että se vahvistaa tasa-arvoa ja vapauttaa ihmiset työskentelemään, toimimaan ja kehittämään osaamistaan.  

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.