Sota Irakia vastaan arveluttaa sotilaskomentajia

Yhdysvaltojen hallituksen rummuttamat suunnitelmat hyökkäyksestä Irakiin herättävät epäluuloja sotilasjohdossa Atlantin molemmin puolin.

Yhdysvaltain ja sen vankimman liittolaisen Britannian komentajat eivät ole lainkaan varmoja siitä, että koko hyökkäys edes onnistuu. Tai jos se onnistuu, mitä iskusta sitten seuraa.

Sotilasasiantuntijat ovat varoittaneet, että hyökkäys saattaisi vain horjuttaa koko Lähi-idän tasapainoa ja aiheuttaa uusia levottomuuksia alueella. Saman huolen toisti äskettäin arabiliiton pääsihteeri Amr Moussa.

Jordanian kuningas Abdullah puolestaan on varoittanut Yhdysvaltoja avaamasta "Pandoran lipasta". Sodan vaikutuksia talouteen pelkää taas eniten poliittisen kriisin kynsissä kiemurteleva Turkki.

Yhdysvallat on hahmotellut viisi erilaista hyökkäysvaihtoehtoa Irakiin, mutta brittiläiset sotilaslähteet pitävät jokaisen vaihtoehdon riskejä suurina.

Brittien puolella nykyisen eristämispolitiikan kannatus on vahvaa, ja monet uskovat sen ajan kanssa kaatavan Saddam Husseinin.

Myös Suomessa sotatoimia pidetään riskialttiina. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen professorin Kalevi Ruhalan mielestä sen lisäksi, että sotatoimien epäonnistuminen on aina mahdollista, vaarantuvat niiden myötä myös Yhdysvaltain kansainväliset suhteet alueella.

Uuden "Bagdadin valtaus" -vaihtoehdon taustalla Ruhala puolestaan arvelee olevan halun pienentää omia tappioita ja saada alueen muut valtiot myötämielisemmäksi hyökkäysaikeille.

Mitä Saddamin jälkeen?

Yksi suurimpia avoimia kysymyksiä on se, mitä tapahtuu jos ja kun Saddam kaatuu. Vastausta ei tiedä varmasti kukaan, mutta arvauksia on yhtä monta kuin esittäjiäkin.

Mahdollista on, että koko Irak hajoaa kolmeen osaan: eteläosan shiialaiseen, keskiosan sunnilaiseen ja pohjoisosan kurdien valtioon, sillä maan heikko oppositio ei välttämättä pysty pitämään maata kasassa Saddamin rautakouran irrottaessa otteensa. Kurdivaltion synty taas ei miellyttäisi Syyriaa, Turkkia ja Irania.

Irakin säilyminen yhtenäisenä ei sekään ole välttämättä ihanneratkaisu. Arabimaissa nimittäin uskotaan, että Yhdysvallat nostaa maan johtoon oman nukkehallitsijansa, ja luo näin itselleen vahvan sotilaallisen jalansijan alueelle.

Mahdollista on myös se, että maan johtoon nousisi sotilasjuntta. Entinen Britannian puolustusvoimien komentaja Lordi Bramall varoittikin äskettäin sanomalehti The Timesissä, että hyökkäys merkitsisi vain bensiinin kaatamista liekkeihin ja se lisäisi ihmisten halua liittyä terroristiryhmiin.

Bramall siteerasi erästä edeltäjäänsä, joka vuoden 1956 Suezin kriisin aikana sanoi: "Tottakai tiedän, miten pääsemme Kairoon, mutta haluaisin tietää, mitä helvettiä sitten teemme kun olemme siellä?"

Motiivina kosto?

Edes Yhdysvalloissa sotilasasiantuntijat eivät ole kovin varmoja siitä, että Irakin lyöminen sotilaallisesti olisi viisas ratkaisu. Eräät ovat jopa kyseenalaistaneet koko operaation motiivit.

Heidän mielestään kyse ei oikeastaan ole mistään sodasta terrorismia vastaan, sillä Saddamin yhteyksiä al-Qaida-verkostoon ei ole voitu osoittaa.

Nimettömänä pysyttelevä kenraali epäili, että George W. Bush haluaa kostaa Saddamille, koska tämä suunnitteli hänen isänsä George Bushin salamurhaamista, kun tämä vieraili vuonna 1993 Kuwaitissa.

Sotilasiskun puolustajat ovat tosin vähätelleet komentajilta kuulunutta kritiikkiä.

-Sellaista sotatoimea ei ole vielä nähtykään, jota ei olisi arvosteltu tai epäilty, eräs upseeri sanoi.

(MTV3-STT)