Sopu kriisinhallinnasta syntymässä

Bosnia-operaatioon vaadittava kyky tarpeen

EU:ssa pyritään nyt siihen, että eurooppalaiset valtiot pystyisivät joko Naton avulla tai ilman Natoa hoitamaan Bosnian tai Kosovon rauhanturvaoperaation kokoisen hankkeen. Bosnian Sfor-operaatiossa oli mukana noin 40 000 sotilasta ja Koskovon Kfor-operaatiossa noin 50 000 sotilasta. Nyt molemmilla alueilla on yhteensä noin 50 000 eurooppalaista sotilasta ja lisäksi amerikkalaisia.
-Jos Euroopan maat pystyisivät yhdessä joskus ensi vuosikymmenen aikana pääsemään siihen, että saisivat paikalle jotain sellaista, mitä nyt on, se näyttäisi riittävältä haasteelta, Sierla sanoi.
Yhdysvalloissa EU:n suunnitelmat ovat herättäneet arvostelua. Kaskealan mukaan kukaan ei ole torjumassa amerikkalaisten apua, vaan Atlantin ylittävä yhteistyö halutaan säilyttää. Sekä Kaskeala että Sierla korostivat, että EU:n kriisinhallinnan kehittäminen ei vaadi Suomelta mitään erityistoimia. Kaskealan mukaan Suomen panos rauhanturvaamiseen on suurempi kuin minkään muun eurooppalaisen valtion. Päätöksiä EU:n kriisinhallintajoukoista pitäisi tehdä vuoden 2000 loppuun mennessä. Koska päätösten ratifiointi vie käytännössä puolestatoista kahteen vuoteen, kriisinhallintajoukot olisivat käytössä aikaisintaan kolmen vuoden päästä.

Poliittinen valvonta ulkoministereillä

EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan poliittinen valvonta olisi ulkoministerien käsissä. Käytännössä lisäksi puolustusministerit olisivat tarvittaessa mukana ulkoministerien yleisten asioiden neuvostossa. Ensimmäistä kertaa kokoonpano on koossa 15. marraskuuta. Helsingin huippukokouksessa saatetaan jo perustaa EU:lle Kölnissä sovittu poliittinen ja turvallisuuskomitea. Uusi komitea koostuisi ulkoministeriön poliittisten osastojen korkeista turvallisuuspolitiikkaa käsittelevistä virkamiehistä ja se toimia poliittisten osastojen päälliköiden komitean alaisuudessa. Poliittinen ja turvallisuuskomitea muodostaisi jäsenmaiden vastapainon EU:n korkealle edustajalle Javier Solanalle.

Siviilikriisinhallinta etenee myös

Helsingissä pidetyssä seminaarissa käsiteltiin myös siviilipuolen kriisinhallintaa. Ranska, Britannia, Hollanti ja Ruotsi tekivät viikko sitten esityksen siviilipuolen toimintaohjelmaksi. Siviilipuolella ei ole ollut valmiusjärjestelyjä lukuunottamatta pelastuspalvelua. Painetta valmiuden parantamiseen ovat luoneet mm. Turkin maanjäristys ja vaikeus saada Kosovon monikansalliseen joukkoon poliiseja.
-Nyt näyttäisi olevan yksimielisyys siitä, että EU:n piirissä pitäisi ryhtyä jatkossa pohtimaan valmiusjärjestelyjä myös siviilipuolella, Sierla sanoi.
(STT)