Heikki Paunonen: Sloboa Stadissa: Stadin slangin etymologiaa (Docendo 2016)
Venäläisyys näkyy Helsingissä monissa empirekeskustan arvorakennuksissa mutta edelleen myös monissa slangisanoissa ja ihan yleiskielen sanoissakin. Tämän artikkelin otsikossa "Sontsat narikkaan, kun mennään kapakkaan safkalle" on neljä venäläisperäistä sanaa, joista narikkaa ja kapakkaa voinee pitää yleiskielen ilmauksina ja sontsaa ja safkaa slangisanoina.
"Ilman venäläistä Helsinkiä ja venäläistä Suomea olisimme paljon köyhempiä. Monikielisyys ja -kulttuurisuus on ollut Helsingille ja koko Suomelle suuri rikkaus, ja siksi sitä kannattaa nyt ja tulevaisuudessa vaalia." Näin sanoo Sloboa Stadissa kirjan tekijä, suomen kielen emeritusprofessori Heikki Paunonen, joka on kirjoittanut yli 600-sivuisen tiiliskiven Helsingissä käytetystä venäläisperäisestä slangista.
Stadin slangissa on Paunosen mukaan ollut noin 530 venäläisperäistä sanaa, joista noin puolet on ollut puhtaasti stadilaisia eli niitä ei ole löydetty muista suomen kielen muodoista. Tällainen perusstadilainen venäläisperäinen sana on esimerkiksi lakkia merkitsevä tshuba eri variaatioineen, toinen on starbu merkityksessä vanha mies. Safka lienee yksi tunnetuimmista venäläisperäisistä Helsingin slangin sanoista. Sen sijaan esimerkiksi ymmärtämistä tarkoittava snaijata-verbi tai paikkaa tarkoittava mesta ovat tuttuja muuallakin Suomessa.
Paunosen kirjassa kerrotaan lyhyesti "venäläisen Suomen" historia aina iso- ja pikkuvihasta tsaarinaikaan ja siitä nykyaikaan. Paunonen myös kertoo, mihin aikaan mitäkin sanoja slangiin on tullut. Suurin osa slangin venäläisperäisistä sanoista on tullut käyttöön 1800-luvulla, kun venäjän kieli oli yksi merkittävä vähemmistökieli ruotsin ja suomen rinnalla.
Yksi ensimmäisistä venäläisperäisistä suomen kieleen ja slangiin tulleista sanoista on narinkka (narikka). Venäläiset miehittäjät perustivat ensimmäisen Narinkan Katajanokalle jo vuonna 1710. Kyse oli juutalaisten ja venäläisten kauppiaiden puodeista ja kauppapaikoista. Sana tulee venäjän "na rynke"stä, joka on suomeksi "torilla". Sittemmin narinkkaa on käytetty merkityksessä vaatesäilö ja nykypäivänä voi "aivotkin jättää narikkaan". On hienoa, että Kampin kauppakeskuksen edustan aukio on nimetty Narinkkatoriksi viereisen Simonkentän Narinkan muistoksi.
Paunonen kertoo, että sanat eivät useinkaan ole tulleet slangiin suorina lainoina vaan erilaisina väännöksinä esimerkiksi ruotsin kielen välityksellä. Toisinaan on myös vaikea sanoa, onko sanan etymologia totta vai tarua. Kiva-sanan väitetään tulleen venäjää puhuneilta narinkkakauppiailta, jotka eivät osanneet lausua sanaa hyvä oikein. Hyvästä tuli heidän suussaan kiva - varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole ja teorioita sanan alkuperästä on lukuisia.