Sontsat narikkaan, kun mennään kapakkaan safkalle.

Venäläisyys näkyy Helsingissä monissa empirekeskustan arvorakennuksissa mutta edelleen myös monissa slangisanoissa ja ihan yleiskielen sanoissakin. Tämän artikkelin otsikossa "Sontsat narikkaan, kun mennään kapakkaan safkalle" on neljä venäläisperäistä sanaa, joista narikkaa ja kapakkaa voinee pitää yleiskielen ilmauksina ja sontsaa ja safkaa slangisanoina.

"Ilman venäläistä Helsinkiä ja venäläistä Suomea olisimme paljon köyhempiä. Monikielisyys ja -kulttuurisuus on ollut Helsingille ja koko Suomelle suuri rikkaus, ja siksi sitä kannattaa nyt ja tulevaisuudessa vaalia." Näin sanoo Sloboa Stadissa kirjan tekijä, suomen kielen emeritusprofessori Heikki Paunonen, joka on kirjoittanut yli 600-sivuisen tiiliskiven Helsingissä käytetystä venäläisperäisestä slangista.

Stadin slangissa on Paunosen mukaan ollut noin 530 venäläisperäistä sanaa, joista noin puolet on ollut puhtaasti stadilaisia eli niitä ei ole löydetty muista suomen kielen muodoista. Tällainen perusstadilainen venäläisperäinen sana on esimerkiksi lakkia merkitsevä tshuba eri variaatioineen, toinen on starbu merkityksessä vanha mies. Safka lienee yksi tunnetuimmista venäläisperäisistä Helsingin slangin sanoista. Sen sijaan esimerkiksi ymmärtämistä tarkoittava snaijata-verbi tai paikkaa tarkoittava mesta ovat tuttuja muuallakin Suomessa.

Paunosen kirjassa kerrotaan lyhyesti "venäläisen Suomen" historia aina iso- ja pikkuvihasta tsaarinaikaan ja siitä nykyaikaan. Paunonen myös kertoo, mihin aikaan mitäkin sanoja slangiin on tullut. Suurin osa slangin venäläisperäisistä sanoista on tullut käyttöön 1800-luvulla, kun venäjän kieli oli yksi merkittävä vähemmistökieli ruotsin ja suomen rinnalla.

Yksi ensimmäisistä venäläisperäisistä suomen kieleen ja slangiin tulleista sanoista on narinkka (narikka). Venäläiset miehittäjät perustivat ensimmäisen Narinkan Katajanokalle jo vuonna 1710. Kyse oli juutalaisten ja venäläisten kauppiaiden puodeista ja kauppapaikoista. Sana tulee venäjän "na rynke"stä, joka on suomeksi "torilla". Sittemmin narinkkaa on käytetty merkityksessä vaatesäilö ja nykypäivänä voi "aivotkin jättää narikkaan". On hienoa, että Kampin kauppakeskuksen edustan aukio on nimetty Narinkkatoriksi viereisen Simonkentän Narinkan muistoksi.

Paunonen kertoo, että sanat eivät useinkaan ole tulleet slangiin suorina lainoina vaan erilaisina väännöksinä esimerkiksi ruotsin kielen välityksellä. Toisinaan on myös vaikea sanoa, onko sanan etymologia totta vai tarua. Kiva-sanan väitetään tulleen venäjää puhuneilta narinkkakauppiailta, jotka eivät osanneet lausua sanaa hyvä oikein. Hyvästä tuli heidän suussaan kiva - varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole ja teorioita sanan alkuperästä on lukuisia.

Sanojen etymologia eli alkuperän selvittäminen on mielenkiintoista salapoliisityötä. Heikki Paunonen on tehnyt valtavan työn etsiessään slangisanoille historiallista taustaa. Monta kertaa tutkija myöntää, että lopullista totuutta sanan alkuperästä ei voi jäljttää, koska mahdollisia vaihtoehtoja on niin monta. Paitsi että kirjan sanojen selitykset ovat mielenkiintoisia sellaisenaan, on kirja myös hyvä muistutus siitä, että historia on myös tavallisten ihmisten historiaa. Tavalliset ihmiset ovat jättäneet meille sanojen muodossa valtavasti muistoja menneisyydestä. Paunonen on taidokkaasti pystynyt kaivelemaan tuota historiaa esille.

Tässä muutamia venäläisperäisiä sanoja, jotka ovat edelleen käytössä Stadin slangissa (osa on käytössä myös muualla Suomessa):

-bonjata (ymmärtää, tajuta), venäjän sanasta ponjat ja ponimat (ymmärtää)

-pumaska (paperiläjä), venäjän sanasta bumazka

-daiju (naama, kasvot, pää), venäjän sanasta dat (antaa), jolla on viitattu turpiin antamiseen

-ottaa hatkat, venäjän sanasta hod (kulku, meno)

-hotsia (haluta), venäjän sanasta hotet (tahtoa, haluta)

-kani (panttilainaamo), venäjän sanasta kon (pelipankki, pelikierros)

-kapakka, venäjän sanasta kabak

-kiipeli (jutua pulaan), venäjän sanasta gibel (hävitys) - ehkä myös varhaisruotsista

-kosla, gosla (auto), venäjän sanasta kozly (hevosajurin kuskipukki)

-kuksia (naida), venäläinen naintia tarkoittava slangisana kuksit

-lafka (yritys, kauppa), venäjän sanasta lavka (pieni kauppapuoti)

-mesta (paikka), suoraan venäjästä

-murju, venäjän sanasta murja (hökkeli)

-pasma venäjän sanasta pasma (vyyhden osa). Lainattu ruotsiin ilmeisesti suomesta.

-putka venäjän sanasta budka (koju,koppi)

-pätäkkä (raha), venäjän sanasta pjatakin (viisi kopeekkaa)

-rokuli venäjän sanasta progul (lintsaamisen tulos/seuraus)

-safka, sapuska (ruoka), venäjän sanoista zavtrak (aamiainen, eine) ja zakuska (alkupalat)

-sontikka venäjän sanasta zontik (sateenvarjo), joka tuli venäjään hollannin zondek-sanasta.

-säkä, tsägä (onni, tuuri), vastaavasta venäjän sanasta stsastje

-tolkku, venäjän sanasta tolk (järki)

Pertti Nyberg

Kirjoittaja toimii journalistina MTV Uutisissa