Sonera-kirjan tekijää ei saa selvittää kirjeistä

Korkein oikeus (KKO) on kieltänyt kahden kirjeen käytön Sonera-kirjan kirjoittajan selvittämisessä. Syyttäjä on halunnut hyödyntää kirjeitä tekijän paljastamisessa, kun taas kustantajan mielestä niitä ei voi käyttää todisteina.

KKO:n tänään tekemä päätös liittyy kohua herättäneeseen teokseen Minne hävisivät Soneran rahat, joka ilmestyi internetissä 2002.

Soneran entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander koki nimettömänä julkaistun kirjan loukkaavaksi ja pyysi keskusrikospoliisia (KRP) tutkimaan, kuka tai ketkä ovat laatineet sen ja onko joku syyllistynyt rikokseen.

Kunnianloukkausepäilyjä tutkinut KRP yritti saada lähdesuojaan vetoavan kustantajan paljastamaan kirjoittajan. Kun kustantaja kieltäytyi vastaamasta tältä osin kysymyksiin, poliisi lähestyi oikeutta.

Oikeus katsoi, että kustantaja Art Housen toimitusjohtaja Heikki Haavikko on velvollinen kertomaan internetkirjoituksen laatijan. Haavikkoa kuultiin esitutkinnassa todistajana.

Haavikko kääntyi korkeimman oikeuden puoleen ja toimitti sinne kaksi vuodelle 2003 päivättyä kirjettä osoittaakseen, että hänellä on vaitiolo-oikeus asiassa. KKO päätti, ettei kirjoittajaa tarvitse kertoa.

Kirjeet paljastavat MTV3:n uutisten tietojen mukaan kirjan kirjoittajan.

Kunnianloukkausjuttu hovioikeuteen

Rikosepäily eteni käräjäoikeuteen, jossa kirjan kirjoittajaksi epäiltyä Timo-Pekka Siléniä syytettiin törkeästä kunnianloukkauksesta. Syyttäjä vetosi avaintodisteinaan kirjeisiin, joilla kustantaja oli perustellut vaitioloaan. Kirjeet olivat päätyneet poliisille samalla, kun KKO oli pyytänyt siltä vastausta Haavikon valituksesta lähdesuoja-asiassa.

Käräjäoikeus kuitenkin kielsi kirjeiden käytön. Syyte Siléniä vastaan hylättiin, koska häntä ei voitu varmasti todistaa kirjoittajaksi.

Hovioikeus puolestaan katsoi, että kirjoittajaa voidaan selvittää uudestaan käräjillä ja tällä kertaa syyttäjä saisi käyttää kirjeitä todisteina.

KKO otti toisenlaisen kannan. Se katsoi, että todisteeksi nimetyillä kirjeillä on ollut tarkoitus todistella seikkoja, jotka kuuluvat Haavikolle lähdesuojan perusteella vahvistetun vaitiolo-oikeuden piiriin. Haavikko on esittänyt kirjeet osoittaakseen niillä vaitiolo-oikeutensa todistajana. KKO:n mukaan kirjeet eivät ole osoitus, että Haavikko olisi tarkoittanut luopua vaitiolo-oikeudestaan missään suhteessa.

Kunnianloukkausjuttu palautetaan takaisin Helsingin hovioikeuteen, eikä kirjeitä saa käyttää todisteena oikeudessa.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat