Tuoreen tutkimuksen mukaan susikanta on Suomessa pienentynyt viime talvesta.
Samaan aikaan keskustelu susista käy aiempaa kuumempana ja voi tuntua siltä, että havaintoja niistä tehdään myös aiempaa enemmän.
Liikkuvatko sudet ehkä entistä laajemmalla alueella? Tutkija Samuli Heikkinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta vakuuttaa, että susien käytöksessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia.
– Susien reviirit ovat aivan saman kokoisia kuin aikaisemminkin. Susia on aina liikkunut lännessä ja etelässä, joten ei tässä mitään ihmeellistä ole tapahtunut. Tiedotusvälineet ovat viime aikoina nostattaneet aihetta pintaan muun muassa metsästysrikosten takia, Heikkinen vastaa.
Susikannan ydinalueet ovat pidemmän aikaa olleet Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Heikkinen myöntää, että 2000-luvun puolivälin jälkeen susilaumoja on kuitenkin siirtynyt enemmän eteläiseen ja läntiseen Suomeen. Susista tehdään enemmän havaintoja, koska etelässä ja lännessä on myös enemmän asutusta.
Yksittäiset sudet saattavat vaellella asuinalueilla
Yksittäin liikkuvat nuoret sudet, jotka eivät vielä asustele reviireillä, saattavat ajautua hyvinkin laajalle alueelle, jopa ihmisasutuksen liepeille. Heikkinen muistuttaa, että nuoret sudet tekevät niin aikansa, ei siinä ole mitään kummallista.
– Susikannassa on yksilöitä, jotka asustavat reviireillä sekä niitä, jotka eivät vielä ole pystyneet tekemään itselleen reviiriä. Syy siihen on se, että susi ei silloin vielä ole löytänyt kumppania tai se ei ole löytänyt sopivaa paikkaa reviirin perustamiselle, Heikkinen kertoo.
– Seurasimme muutama vuosi sitten satelliitilla yhtä nuorta sutta. Se lähti liikenteeseen Pohjois-Savosta ja kiersi Säkylän Pyhäjärveltä Kirkkonummelle, josta se lähti Espoon keskukseen yhtenä yönä ja jatkoi sitten matkaansa Nuuksion kautta Helsingin pohjoispuolitse aina Lappeenrantaan asti, Heikkinen kuvaa.
Heikkisen mielestä sudet aiheuttavat ihmisissä aina mustavalkoisuutta – voimakkaita tunnereaktioita suuntaan tai toiseen.
Ihmiset ilmoittavat mahdollisista susihavainnoistaan hyvin hanakasti ja sudet saavat tiedotusvälineissä runsaasti palstatilaa. Heikkinen painottaa, ettei usko asutuksen lähellä olevan sen enempää susia kuin aiemminkaan.
– Uusien tutkimusten mukaan susiparit ja pienet laumat olisivat hieman lisääntyneet aiemmasta. Saattaa olla, että näitä laumoja on häiritty jopa niin, että laumasidos on rikkoontunut, jolloin yksinäisiä susia lähtee enemmän liikenteeseen. Tämä on kuitenkin vain epäilys, jota ei ole pystytty tutkimuksissa todentamaan, Heikkinen painottaa.
Suomessa sudet ovat niin sanottuja perhelaumoja. Susi syntyy niin sanotusti perheeseen ja lähtee sieltä noin 10 kuukauden ikäisenä etsimään omaa kumppaniaan ja samalla omaa aluettaan eli reviiriään. Susi jää paikalleen, kun kumppani on löytynyt ja reviiri muodostunut. Joskus matka on lyhyt, toisinaan pidempi.
Sudet tappaneet kotieläimiä, ihmisille uhka harvinaista
Heikkisen mielestä ihmiset tekevät susista Suomessa suuremman ongelman kuin ne todellisuudessa ovat. Sudet ovat arkoja eläimiä ja lähtevät ihmisiä karkuun. Kotieläimille ne ovat kuitenkin tehneet harmia sopivan tilaisuuden tullen.
Heikkinen uskoo, että tapauksia, joissa susi on jollain tavalla uhannut ihmistä, on todella vähän.
– Meillä tutkimuslaitoksessa maastomiehet pyrkivät löytämään susia ja yrittävät saada niitä kontakteja. Sudet häviävät heidän kokemuksensa mukaan poikkeuksetta paikalta ja ovat siinä äärimmäisen hyviä.
– Lehdistä on saatu lukea jopa että susi on käynyt syömässä pitsasta makkarat ja on nähty kaupungin keskustassa tai hyökännyt hevosen kimppuun ja niin edelleen. Sitten kun näitä on lähdetty peräämään oikein kunnolla ja katsottu, että mitä siellä on tapahtunut niin suurimmassa osassa näissä tapauksista susi ei ole ollut lainkaan osallisena. Näitä juttuja ei millään tavalla oikaista ja ihmisille jää aina se kuva, että susi on taas käynyt tekemässä pahojaan, Heikkinen selvittää.
Susi jakaa MTV3 Uutisten lukijoiden mielipiteet
Lapinlahden "pihasusi" sai tappotuomion - jahti jo käynnissä