Suomalaisasiantuntija ei usko Venäjän juonivan salaisia sotilasoperaatioita strategisen harjoituksen varjolla. Valko-Venäjän välirikko lännen kanssa ja pakolaiskiistat rajoilla luovat Zapadin ympärille kuitenkin poliittista lisäjännitettä.
Valmisteleeko Venäjä Valko-Venäjän liittämistä itseensä jättämällä maahan suuren määrän joukkoja? Vai onko suunnitelmissa kenties sotilasoperaatio Baltian maita vastaan? Muun muassa tällaisia pohdintoja esiintyi neljä vuotta sitten, kun Venäjä järjesti suuren Zapad (Länsi) 17 -pääsotaharjoituksensa.
Pelot eivät tuolloin toteutuneet, mutta uhkakuvat eivät ainakaan Venäjää haitanneet.
– Poliittisesta näkökulmasta Moskova hyötyi valtavasti viesteistä, jotka lisäsivät epävarmuutta naapurimaissa ja Naton pääkaupungeissa, kirjoittaa Zapad-harjoituksiin perehtynyt puolustusanalyytikko Konrad Muzyka CSIS:n julkaisussa.
Nyt neljä vuotta myöhemmin käynnissä on Zapad 21 -harjoitus. Se huipentuu perjantaina alkavaan viikon pituiseen aktiivivaiheeseen, joskin Zapadiin eri tavoin liittyvät pienemmät harjoitukset ovat olleet käynnissä jo vähintään helmikuusta saakka. Zapad ei myöskään pääty veitsellä leikaten heti aktiivivaiheen jälkeen.
Suurharjoituksen mahdollisesti synnyttämistä provokaatioista ja lisäjännitteistä on taas kirjoitettu ja puhuttu Venäjän lähinaapurustossa. Onko jälleen olemassa vaara, että pelataan Venäjän peliä maalaamalla piruja seinälle?
– Pahimmillaan siinä käy niin, että ylireagoidaan. En kuitenkaan missään nimessä tarkoita sitä, että harjoitusta pitäisi väheksyä, mutta sitä pitää tarkastella objektiivisesti ja rationaalisesti, muotoilee erikoistutkija, majuri Jukka Viitaniemi Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmästä.
