Näin Suomi ottanut kokoaan suuremman roolin Ukraina-diplomatiassa

Olena Zelenskalla on yhteisen ohjelman lisäksi erillisohjelmaa Suzanne Innes-Stubbin kanssa. He vierailevat peruskoulussa yhdessä opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) kanssa. Lisäksi ohjelmassa on tapaaminen Helsingin ja Tampereen yliopistojen rehtoreiden ja professoreiden kanssa.

Useita tapaamisia jo aiemmin

Presidentinlinnan tapaamisen ohella Zelenskyi tapaa Suomen-vierailullaan eduskunnassa puhemies Jussi Halla-ahon (ps.) ja Kesärannassa pääministeri Petteri Orpon (kok.).

Iltapäivällä Stubb ja Zelenskyi puolisoineen tapaavat opiskelijoita Helsingin yliopistolla ja osallistuvat keskustelutilaisuuteen. Päivän päätteeksi presidentit tutustuvat vielä väestönsuojeluun

Lue myös: Poliisi kertoo Zelenskyin vierailun aiheuttamista järjestelyistä

Kansainvälisesti suuntautuneen Stubbin kautta Suomi on saanut kokoaan suurempaa näkyvyyttä Euroopan Ukraina-diplomatiassa. Stubbin rooli on korostunut eurooppalaisissa keskusteluissa erityisesti sen jälkeen, kun Yhdysvallat presidentti Donald Trumpin johdolla alkoi kääntää selkäänsä Ukrainan vankkumattomalle tukemiselle.

Lontoossa maaliskuun alussa pidetyssä Ukraina-huippukokouksessa presidentti Stubb istui samassa pöydässä Zelenskyin, kokousta isännöineen Britannian pääministerin Keir Starmerin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa. Johtajien yhteiskuvassa Stubb oli eturivissä.

Suomi on yhä myös Yhdysvaltain diplomaattisella kartalla, vaikka Trumpin hallinto onkin yleisesti vähätellyt eurooppalaisten roolia mahdollisissa Ukrainan rauhanneuvotteluissa. Trumpin hallinnon edustajana Venäjällä vieraillut Steve Witkoff mainitsi CNN:n lähetyksessä Suomen nimeltä Ranskan, Britannian ja Norjan rinnalla puhuttaessa maista, joiden kanssa Yhdysvallat käy keskusteluja Ukrainaan liittyen.

Stubb pitänyt aktiivisesti yhteyttä

Ukrainan presidentin vierailua isännöivä Stubb on itse käynyt Kiovassa presidenttikaudellaan jo kahteen otteeseen, edellisen kerran helmikuun lopulla. Stubb oli tuolloin Kiovassa useiden muiden eurooppalaisten johtajien kanssa Venäjän suuren hyökkäyksen kolmantena vuosipäivänä.

Stubb on lisäksi tavannut Zelenskyiä monissa kansainvälisissä kokouksissa ja puhunut tämän kanssa puhelimitse useaan otteeseen. Ukrainan ja Suomen presidenttien kanssakäynnistä viime viikolla uutisoineen Ilta-Sanomien lähteiden mukaan presidentit tulevat toimeen hyvin ja näyttävät pitävän toisistaan.

Suomi on ollut Ukrainan suhteellisesti anteliaimpia tukijoita sodassa. Väestön koon huomioiden Suomi on viidenneksi eniten Ukrainaa tukeva maa. Edelle yltävät Baltian maat ja Tanska.

Kansainvälisesti suuntautuneena kielipäänä ja taitavana esiintyjänä tunnettu Stubb on esiintynyt tämän tästä myös kansainvälisessä mediassa ilmaisemassa tukeaan Ukrainalle. Viime aikoina hän on antanut haastatteluja muun muassa verkkolehti Politicolle, uutistoimisto Bloombergille ja yhdysvaltalaiskanaville CNN:lle ja Fox Businessille.

Stubb on hahmotellut, että Ukraina voisi lähestyä rauhaa kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe olisi Ukrainan asemien vahvistaminen liittolaisten tuella ennen neuvottelujen alkua, toinen vaihe olisi aselepo ja kolmas vaihe varsinaiset rauhanneuvottelut. Stubb kannattaa myös sitä, että Euroopan maat nimittäisivät yhteisen erityislähettilään Ukrainaa koskeviin neuvotteluihin.

Zelenskyi: "Suomi on nähnyt paljon vaivaa"

Zelenskyi ja Stubb puhuivat edellisen kerran puhelimessa aiemmin tässä kuussa Lontoossa pidetyn Ukraina-huippukokouksen jälkeen.

– Suomi on nähnyt paljon vaivaa rehellisen rauhan toteuttamiseksi. Olemme yhdenmukaistaneet suunnitelmamme lähitulevaisuudelle ja koordinoineet prioriteettimme, Zelenskyi kommentoi tuolloin viestipalvelu X:ssä.

Zelenskyillä on pitänyt kiirettä diplomatian kentillä presidentin hakiessa vankempaa tukea Yhdysvaltain ulkopuolelta. Viimeksi kuluneen viikon aikana hän on muun muassa käynyt puhelinkeskusteluja Kanadan uuden pääministerin Mark Carneyn ja Ranskan presidentti Macronin kanssa sekä puhunut eurooppalaisille johtajille etäyhteyden välityksellä.

–  Pyydän teitä puhumaan Amerikalle ja presidentti Trumpille, jotta he auttaisivat tuomaan rauhan nopeammin. Se voi tapahtua pakotteiden ja painostuksen kautta, jotta Venäjä voidaan pakottaa rauhaan, Zelenskyi kirjoitti.

Tällä viikolla Kanadan pääministeri Carney myös kutsui Zelenskyin G7-maiden Albertassa kesäkuussa pidettävään kokoukseen.

Maaliskuun suuria diplomaattisia askeleita Ukrainalle oli Saudi-Arabiassa Yhdysvaltojen kanssa pidetty tapaaminen, jossa sovittiin Venäjälle tarjottavasta 30 päivän aselevosta. Toistaiseksi on epävarmaa, onko Venäjän presidentti Vladimir Putinilla todellisuudessa mitään halua aselepoon.

–  Lähes viikkoa myöhemmin kaikille maailmassa on käynyt selväksi, että juuri Putin jatkaa tämän sodan venyttämistä. Viikon ajan Putin on ollut kyvytön sanomaan "kyllä" aselepoehdotukselle, Zelenskyi kertoi maanantaina illalla julkaistussa videotervehdyksessään.

Ukraina kertoi tällä viikolla Zelenskyin nimittäneen delegaation edustamaan Ukrainaa mahdollisissa rauhanneuvotteluissa. Delegaatiota johtaa presidentin kansliapäällikkö Andri Jermak.