Smart-luotaimen avaruusvaellus ohi

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Eurooppalaisluotain ohjattiin päättämään kolmevuotisen avaruustaipaleensa iskeytymään Kuuhun, koska iskeytymisen avulla voidaan tutkia Kuun pinnan koostumusta ja saada siitä uutta tietoa.

    Euroopan avaruusjärjestön Esan kuuluotain Smart-1 on päättänyt kolmivuotisen tutkimusmatkansa iskeytymällä aamulla suunnitellusti Kuun pintaan. Törmäys tapahtui hieman ennen aamuyhdeksää.

    Smart porautui Kuun pintaan huikealla 7200 kilometrin tuntinopeudella. Kuun pintaan syntyi samalla ympärysmitaltaan noin kymmenmetrinen kraatteri. Esan edustaja Bernard Von Weyhe, joka seurasi luotaimen mäjähtämistä Kuuhun teleskoopilla, kuvaili tapahtumaa "todella mahtavaksi".

    - Kaikki toimi loppuun asti niin kuin oli suunniteltukin. Tämä oli todella onnistunut projekti ja täydellinen menestys. Avaruusaluksemme tuotti runsaasti uutta tietoa, iloitsi Smart-projektin johtaja Gerhard Schwehm Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan.

    Luotain osui Kuuhun Lacus Excellentiae -nimiselle alueelle. Smart ohjattiin päättämään avaruudellinen vaelluksensa Kuuhun, koska iskeytymisen avulla voidaan tutkia Kuun pintakerroksen koostumusta ja saada uutta tietoa.

    Ennen iskeytymistään kuuperään luotain kartoitti Kuuta ja otti sen pinnasta erittäin tarkkoja kuvia.

    Halpa mutta hyvä

    Avaruushankkeeksi Smart-projekti oli varsin vaatimaton. Kuluneiden kolmen vuoden aikana sen parissa on työskennellyt kokopäiväisesti vain seitsemän ihmistä. Rahaa projektiin kului 120 miljoonaa euroa.

    Luotain laukaistiin syyskuussa 2003. Sen avulla on testattu uutta aiempaa tehokkaampaa ionimoottoria sekä muita teknisiä laitteistoja. Xenon-kaasulla toimivan ionimoottorin uskotaan olevan avainasemassa, kun tulevaisuudessa pohditaan miehitettyjä lentoja Marsiin.

    Ionimoottori käyttää huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin perinteiset rakettimoottorit, mutta se avulla ei päästä samanlaisiin nopeuksiin kuin rakettimoottoreilla.

    Luotaimessa oli myös kaksi suomalaisvalmisteista mittalaitetta. Spede-plasmamittalaite keräsi havaintoja luotainta ympäröivistä sähköisistä hiukkasista ja XSM-mittalaite valvoi Auringosta tulevaa röntgensäteilyä.

    (MTV3-STT-DPA-AFP)

    Lue lisää aiheesta:
    Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •