Moni kiekkoseuraaja saattoi yllättyä, kun kanadalainen OHL-seura Kitchener Rangers tiedotti värvänneensä uudeksi luotsikseen Jussi Ahokkaan. Hän on ensimmäinen eurooppalainen päävalmentaja arvostetussa OHL-juniorisarjassa. Muun muassa TPS:stä, KooKoosta ja Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajan paikalta tuttu Ahokas, 42, tekee nyt rohkean liikkeen. Hän laittaa ”jalkaa oven väliin”.
Ahokkaan pesti tuli ilmi Suomen aikaan maanantai-iltana.
UUTINEN: Historiallinen nimitys! Jussi Ahokkaasta kanadalaisen OHL-seuran päävalmentaja
– Olin lentämässä Islannin kautta Kanadaan, kun tuo tuli ilmi. Sain olla välipysähdyksellä koko ajan puhelimessa. Mahtava homma, että moni on onnitellut ja lähettänyt kannustusviestejä. Nyt se työ kuitenkin vasta alkaa, Ahokas sanoo Kanadasta käsin MTV Urheilulle.
Ahokas vierailee tällä viikolla Kitchenerissä, minkä jälkeen hän tekee vielä nopean piipahduksen Suomeen. Paikalliset harjoitusleirit alkavat jo elokuun loppuvaiheilla.
Mutta miten tähän on päädytty? Miten Jussi Ahokkaasta tuli OHL-seura Rangersin päävalmentaja?
AHL- ja OHL-etsintää
Aikakelaa pitää ruuvata muutama kuukausi taakse päin. SM-liiga TPS tiedotti maaliskuun viimeisenä päivänä, että se on antanut potkut seuran päävalmentajana toimineelle Jussi Ahokkaalle. Hänen tilalleen uudeksi luotsiksi saapui Tommi Miettinen.
Uutisen jälkeen julkisuuteen levisi tietoja, joiden mukaan TPS:n seurajohto olisi puuttunut muun muassa joukkueen harjoitusmetodeihin kauden aikana. Sisäpiirilähteet puhuivat erittäin tulehtuneesta tilanteesta.
Ahokas käänsi katseensa eteenpäin. Potkujen ajankohta mahdollisti uniikin sauman.
– Pohjois-Amerikassa monet valmentajadiilit tehdään vasta kesällä. Sen takia harva uskaltaa lähteä tavoittelemaan niitä Euroopasta käsin. Minulla oli nyt tuohon sauma, kun tuli keväällä potkut ja saan vielä vuoden ajan palkkaa TPS:stä, Ahokas avaa.
Ahokkaan mukaan hän jahtasi valmentajapaikkaa niin NHL:n farmisarjasta AHL:stä kuin Kanadan arvostetuimmasta juniorisarjasta OHL:stä.
– Pääjuttu oli se, että haluan olla päävalmentaja. Juttelin yhden AHL:ssä toimivan päävalmentajan kanssa, joka olisi tarjonnut apurin paikkaa. En halunnut kuitenkaan lähteä siihen. AHL:stä meni 3–4 paikkaa sivusuun, mutta samaan aikaan Kitchener oli jo varhaisessa vaiheessa vahvana vaihtoehtona esillä.
Miten toit ilmi sen, että olet kiinnostunut valmentamaan Pohjois-Amerikan eri sarjoissa?
– Agentti oli apuna ja täällä on tuttuja, jotka veivät sanaa eteenpäin. Kävin myös katselemassa alle 18-vuotiaiden MM-kisat Sveitsissä ja vierailin valmennusseminaarissa Nashvillessä. Noissa tapahtumissa saattoi tavata ihmisiä. Sitten asiat lähtivät rullaamaan, Ahokas kertoo.
Ahokkaan osoitteeksi tuli lopulta Kitchener Rangers, joka on yksi Kanadan ikonisimmista junioriseuroista.
– Nyt puhutaan ison organisaation huippupestistä. Täällä pelataan kuitenkin maailman parasta juniorilätkää, ja jos miettii seuraa, niin heidän pelejään käy katsomassa keskiarvoltaan 6500 ihmistä. Niistä kausikorttilaisia on 4500, Ahokas avaa lukuja, painottaen perään:
– Nämä ovat hyvin kisattuja valmentajapaikkoja. Nyt saa jalkaa oven väliin ja pääsee ikään kuin sisään näihin ympyröihin. Sanoin heti vaimolle, että jos tänne vain pääsee, niin sitten myös lähdetään.
NHL tavoitteena
”Jalkaa oven väliin”. Kyseinen fraasi on toistunut erityisesti silloin, kun on puhuttu siitä, että voisiko Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen valmentaa joku päivä NHL:ssä.
Ahokas sanoo nyt suorat sanat niin sanotusta polusta, miten Pohjois-Amerikan valmentajamarkkinoita pitää lähestyä.
– Ei pidä tietenkään mennä asioissa liian pitkälle. On hienoa olla Kitchenerissä. Totta kai unelmana on valmentaa jonain päivänä NHL:ssä. Se on myös selkeä tavoite. Tämä on se reitti, mitä kautta pitää mennä, jos ei ole aiempaa NHL-taustaa. Ei Euroopasta käsin ole muuten palan palaa, Ahokas painottaa.
– Haluan nähdä nyt tämän kuvion, ja jos kaikki menee hienosti, niin sitten tulevaisuudessa eteen voi tulla erilaisia asioita. Minulla on tänne 2+2-vuotinen sopimus, missä on AHL- ja NHL-pykälät, mutta en ole miettinyt tuota asiaa sen pidemmälle, että mitä jos. Pohdin jo juniorimaajoukkueita valmentaessa, että voisi olla aika makeaa tulla tänne Pohjois-Amerikkaan valmentamaan. Täältä kun joskus palaa takaisin, niin sitä on varmasti kasvanut ihmisenä paljon. Jo hakuprosessi avasi isosti silmiä, Ahokas myöntää.
Yleisessä narratiivissa SM-liigaa pidetään hyvin taktisena sarjana, kun taas Pohjois-Amerikassa pelataan ”vauhdikasta, jatkuvasti eteenpäin pyrkivää ja puskevaa jääkiekkoa”.
Joku on saattanut mainita jopa ”taktisen köyhyyden”, mitä Ahokas ei osta alkuunkaan.
– Haastatteluissa käytiin jokainen pelitavallinen nyanssi todella tarkasti läpi. Että miten valmentaa ja miten haluaa valmentaa. On ihan turha luulla, että täällä vain koohotetaan menemään.
– Tietyt asiat toimivat täällä vähän toisenlaisen kaavan kautta. Emme varmaan vedä samalla tavalla träppiä kuin TPS:ssä, mutta toisaalta tiettyjä KooKoo-vuosilta tuttuja nyansseja saattaa olla pelissä mukana. Koko ajan pitää seurata sitä, että mikä toimii täällä ja mikä ei. Isoin juttu on kuitenkin se, että pystyy luomaan oikeanlaisen kulttuurin ja että pystyy vaalimaan sitä. Meinaan sillä päivittäistä työntekoa ja sitä, miten kohtaamme ihmisiä arjessa. Totta kai taktinen puoli on tärkeä juttu, mutta ei se ole se ratkaisevin osa tässä kaikessa, Ahokas perkaa.
Suomalaisista ainoastaan Mikko Mäkelä on toiminut aiemmin Kanadan junioriliigassa päävalmentajana. Mäkelä luotsasi hetken ajan WHL-seura Lethbridge Hurricanesia 2000-luvun alkuvaiheilla.
Ahokkaan uusi osoite löytyy tiheästi asutetusta Ontarion provinssista, mikä tarkoittaa sitä, että hän ei muuta aivan perämetsään.
– Alueella on noin 500 000 asukasta, eikä tästä ole pitkä matka Torontoon, missä asuu noin kolme miljoonaa ihmistä, Ahokas laskeskelee.
– Onhan tämä iso muutos totta kai. Perhe tulee tänne vähän myöhemmin ja laitan heille kaiken valmiiksi. Totta kai, tukiverkostot jäävät pois ja niin edelleen, mutta samalla taas lapset oppivat kielen, mikä on varmasti kasvattava kokemus ihan jo jatkoa ajatellen, Ahokas nyökkäilee.
Ahokas lähtee nyt tienraivaajaksi Pohjois-Amerikkaan.
– Sitä on kuitenkin periaatteessa ensimmäinen eurooppalainen täällä – tällä taustalla ja näissä hommissa. Olisi hienoa, jos muitakin eurooppalaisia pääsisi jatkossa tänne. Nyt pitää vetää täysillä, että jää hyvä jälki, Ahokas sanoo.