SM-liigaseurojen pomot suhtautuvat ristiriitaisesti pelaajiensa maajoukkuekomennuksiin: ”Siinä tulee harhakuvaa”
Liigaseura Helsingin IFK:n urheilujohtaja Tobias Salmelaisen mukaan maajoukkuekomennus on pelaajalle iso asia, mutta voi olla seuralle myös riski.Matti Raivio/All Over Press
SM-liigan ja Jääkiekkoliiton sopimuksessa naulattiin käytäntöjä maajoukkueturnauksista. SM-liigaseurojen pomoille heidän työntekijöidensä ”vapaaehtoistyö” tuo sekä iloa että surua.
Katso alta video tiistain liigakierrokselta SaiPa-KooKoo-ottelusta.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Kuvittele, että olet ison firman johtaja, joka maksaa kovaa palkkaa alaisilleen. Alaiset lähtevät muutaman kerran vuodessa vapaaehtoistöihin hyväntekeväisyysjärjestön hommiin – ja maksat heille koko ajalta palkkaa. Istut toimistossa ja toivot kädet ristissä, etteivät työntekijät sairastu ja palaa työkyvyttöminä takaisin.
Samalla työntekijän arvostus kasvaa vapaaehtoistyössä. Seuraavissa palkkaneuvotteluissa hän pyytää siihen vedoten lisää palkkaa.
Jääkiekkoliitto ja SM-liiga ilmoittivat lauantaina julkistetussa sopimuksessaan, että SM-liiga on tauolla kokonaan Helsingin Euro Hockey Tourin osaturnauksen aikana. Muissa EHT-turnauksissa SM-liigaa voidaan pelata silloin, kun Leijonilla ei ole peliä.
Maajoukkue on ollut perinteisesti suomikiekon pyhä lehmä, mutta bisneskiekon aikakaudella SM-liigan osakeyhtiöiden on pakko ottaa huomioon raadollisemmatkin arvot kuin pelkkä leijonalogon eteen taistelu ja viikinkikikypäräisten katsojien hurmahenki.
”Yritämme antaa huilia”
Pienillä on pienten ongelmat ja isoilla isojen ongelmat. Oulun Kärpissä oli EHT-tauolla nuorten maajoukkueet mukaan lukien 11 työntekijää maajoukkueiden mukana. Kärpillä riittää pohdittavaa rytmityksen ja kuormituksen kanssa, koska joukkue on lisäksi mukana CHL:ssä.
Kärppien toimitusjohtajan Tommi Virkkusen kommenteista huokuu, että asia on ollut tapetilla Oulussa.
– Olemme tottuneet, että pelaajia on maajoukkueissa, ja haluamme kunnioittaa sopimusta. Yritämme kuitenkin antaa pelaajille huilia tarpeen tulleen ja käyttää laajaa rosteria, Virkkunen sanoo.
Agentit ottavat mielellään palkkaneuvotteluissa esiin pelaajiensa esiintymiset Leijonissa ja hilaavat muutamienkin A-maaotteluiden perusteella hintaa ylöspäin. Se tuo harmaita hiuksia seurajohtajille, jotka kamppailevat muutenkin käsistä karanneiden palkkakustannusten kanssa.
KHL, SHL ja Sveitsin liiga ovat menneet palkanmaksukyvyssä jo menojaan. SM-liiga on joutunut tilanteeseen, jossa se kamppailee samoista pelaajista kuin Saksan DEL:n ja Itävallan EBEL, jossa on mukana lisäksi joukkueita Italiasta, Kroatiasta, Tshekistä ja Unkarista.
– Siinä saattaa tulla harhamielikuvaa, kun on ollut kerran EHT-reissulla. Lopulta pelaajan arvo jää kuitenkin meidän arvioitavaksi. Yritämme arvioida pelaajia suorituksen mukaan eikä sen, millaisessa paidassa hän on pelannut, Virkkunen vastaa.
JYPin kokenut urheilutoimenjohtaja Jukka Holtari muistuttaa, että kun pelaaja nousee A-maajoukkueeseen, kehittymistä on tapahtunut jo aiemmin – ja sitä kautta pelaajan hinta noussut.
– Isompi harmi olisi se, jos pelaajat eivät menisi yhtään eteenpäin.
Liitolle vastuuta vakuutuksissa
SM-liigan ja Jääkiekkoliiton neuvotteluissa keskusteltiin pitkään siitä, kuka on vastuussa, jos pelaaja loukkaantuu EHT-turnauksessa. MTV Sportin tietojen mukaan uuteen sopimukseen on kirjattu mahdolliset jälkiseuraukset huomattavasti tarkemmin sanamuodoin kuin vanhassa sopimuksessa. Jääkiekkoliitto osallistuu vakuutuksiin uudessa sopimuksessa enemmän kuin aiemmin.
HIFK:n urheilujohtaja Tobias Salmelainen myöntää, että maajoukkuekomennukset ovat kaksipiippuinen juttu.
– Tietenkin on riski, että pelaaja loukkaantuu, mutta ymmärrän toisenkin puolen. Maajoukkue on pelaajalle iso juttu. Minun pitää katsoa asiaa molemmilta kanteilta, Salmelainen sanoo.
Salmelainen muistuttaa, että urheilujohtajillakin on oma vastuunsa siinä, mihin suuntaan pelaajien palkkataso asettuu.
– Aina voi pyytää pelaajasta mitä tahansa. A-maajoukkuepelit ovat varmasti yksi perustelu hinnalle, mutta pitää pystyä vastaperustelemaan oma näkemyksensä ja löytää keskitie.
SM-liigassa verrattain paljon pelejä
Muissa Euroopan sarjoissa maaottelutaukojen sovittaminen on helpompaa, koska otteluita pelataan SM-liigaa (60 ottelua) vähemmän. SHL:ssä runkosarjan pelejä on 52. Tshekin liigassa 16 joukkuetta pelaa kaksinkertaisen sarjan, eli pelejä kertyy kaikkiaan vain 30.
– Jotta vallitsevaan tilanteeseen tulisi helpotusta, pitäisi pelejä olla vähemmän, JYPin Holtari sanoo.
Käytännössä pelien vähentäminen ei tule kysymykseen, sillä SM-liigaseurat eivät ole valmiita vähentämään kotipelien kautta saatavia tulojaan.
JYPin Holtari muistuttaa, että SM-liigaseuratkin haluavat, että maajoukkue voi hyvin.
– Joskus ne (maajoukkuekomennukset) ne puraisevat enemmän ja joskus vähemmän, Holtari kuvailee.
Jos EHT-turnaukset nostattavat hikikarpaloita seuroissa, niillä on oltava jotain muuta arvoa, että turnauksia kannattaa järjestää.
Jääkiekkoliiton toiminnanjohtaja ei kommentoi SM-liigan ja Jääkiekkoliiton neuvotteluja, mutta suostuu arvioimaan EHT:n merkitystä yleisesti.
Nurmisen mukaan kotiturnauksen taloudellinen tulos riippuu vuosittain, mutta se on ”kuusinumeroinen summa, jonka ensimmäinen luku on yksi”.
– Karjala-turnauksen merkityksen kuvaaminen pelkästään yksittäisen tapahtuman talouden kautta ei anna riittävää kokonaiskuvaa. Tärkeys tulee myös Leijonien esilläolosta kotiyleisölle ja sen vaikutuksista lajin suosioon. Hieno tapahtuma luo mahdollisuuksia erilaisiin yhteistyökuvioihin, Nurminen vastaa.
Maajoukkueturnauksia pelataan vastaisuudessakin, mutta seurakiekon ja maajoukkuekiekon sovittaminen yhteen käy koko ajan hankalammaksi.
Riidansiementä kylvettiin jo nuorten maajoukkueen tasolla. Iltalehti raportoi, että U20-maajoukkue oli lentämässä Kanadaan 13. joulukuuta, mutta liigaseurojen vastustuksen takia lähtöä jouduttiin siirtämään päivällä, koska SM-liigassa pelataan vielä 14. päivä.
Kun paineet nousevat koko ajan omasta menestyksestä, vähentyy kummasti Leijona-henkikin – niin tärkeää kuin se suomikiekon tulevaisuudelle olisikin.
