KalPa ja SaiPa todistavat menestyksellään, että maakunnissa tehdään jääkiekon eteen hyvää työtä.
Kuluva kevät on jääkiekkoromantikon kukkeinta aikaa. Muuhun johtopäätökseen ei voi päätyä, kun tulee puheeksi Liigan finaalikohtaaminen KalPa–SaiPa.
Monta kättä tuskin nousee kysymykseen, veikkasiko kukaan ennen kauden alkua kuopiolais- tai lappeenrantalaisjoukkuetta SM-finaaleihin – puhumattakaan siitä, että itäisen Suomen KalPa ja SaiPa kohtaavat ensi perjantaina alkavassa loppuottelusarjassa toisensa.
Lue myös: Suosikkiselostajalta paljastus SaiPan sensaatiohetkestä – poikkeusveto suunniteltiin etukäteen
Varsinkin vertailussa SaiPan kasvukertomukseen epätodennäköisimmätkin tuhkimotarinat latistuvat kliseisiksi kudelmiksi. Viime keväänä konkurssin partaalla keikkuneen seuran sijoitukset Liigan runkosarjassa 2020-luvulla ovat kaavaa 12, 13, 14, 15 ja 15.
Nyt SaiPan historian suurin saavutus, pronssimitali kauden 1965–66 SM-sarjasta, kirkastuu vähintään hopeiseksi.
KalPa vähintään uusii finaalisarjan päätteeksi hopeisen mitalinsa finaalikeväiltä 1991 ja 2017. Suomen mestaruuden voittaminen olisi sillekin SaiPan tavoin uusi kokemus.
– Näiden seurojen menestys todistaa, ettei tämä ole pelkästään suurempien kasvukeskusten toimiala, Liigan puheenjohtaja Jyrki Seppä kehuu.
Työnteko selittää SaiPan sadun
Seppä näkee SaiPan satumaisen tarinan taustalla arkisesti työnteon.
– SaiPan menestys ei ole pelkkää satua. Tiedän, että Raimo (päävalmentaja Raimo Helminen) on kova harjoituttaja. SaiPa on harjoitellut todella kovaa, Seppä kertoo.
Myös laatua treeneissään viljellyt SaiPa sai viime syksynä taakseen toivottua myötätuulta, kun sen liigakausi alkoi tuloksellisesti rohkaisevasti. Mitään superstarttia kauden 2024–25 alku ei kuitenkaan tarjonnut: SaiPa hävisi neljästä ensimmäisestä ottelustaan kolme, ensimmäisen vieraissa juuri KalPalle.
Menestyksen siemen oli silti idullaan.
– Raimo on päävalmentajana saanut periaatteensa tartutettua joukkueeseen, Seppä tiivistää.
"Kiimaliiteri" kaipaa ehostusta
Hyvä henki on tarttunut itärajan liepeillä yhteisöön laajemminkin. SaiPa on paitsi Lappeenrannan myös koko Etelä-Karjalan lemmikki. Eikä ikuiselle altavastaajalle muualta Suomesta ropisevia sympatiapisteitä voi sivuuttaa.
SaiPalla on menestyksen aallonharjalla paikka rakentaa pysyvää.
– Yhden kauden urheilullinen menestys ei kiekkoseuran taloutta pysyvästi paranna. SaiPan hurmoksen soisi näkyvän Lappeenrannassa kunnallisten päättäjien ratkaisuissa, Seppä vihjaa.
Lue myös: Kärpät pamautti: Superhankinta!
Rakentamisen, tai tässä tapauksessa jälleenrakentamisen, voisi aloittaa vuonna 1972 valmistuneesta Lappeenrannan jäähallista. Kisapuistossa sijaitsevassa "Kiimaliiterissä" on ollut tällä kaudella tiivis tunnelma, mutta hallivanhuksen oheistoiminnoissa on kehittämisen varaa.
– Ei kukaan odota Lappeenrantaan uutta, 13 000 katsojaa vetävää areenaa, mutta nykyisen hallin kuluttajille toivoisi parempia olosuhteita, Seppä sanoo.
Hän viittaa Kisapuiston jäähallin oheispalveluihin, joiden laatua verottaa ahtaus.
KalPan valtti pitkäjänteisyys
KalPan nousua Liigan menestyseliittiin voi verrata hyvin varjeltuun salaisuuteen.
KalPassa on tiedetysti ollut potentiaalia, sillä kuopiolaisseura on kehittänyt toimintaansa askel askeleelta. Viime kaudella joukkueen sijoitus oli neljäs.
Lue myös: SM-liigan finaaleihin merkittävä muutos – pelipäivät myllättiin
Toista ja tällä erää viimeistä kauttaan KalPan päävalmentajana toimiva Petri Karjalainen on jatkanut edeltäjiensä pitkäjänteistä työtä.
– KalPan menestys ei ole enää suuri yllätys. Kuopiossa on tehty pidempään todella hyvää työtä, Seppä kehuu.
Suurempien talousalueiden kiekkoseurat jäävät Liigassa tällä kaudella nuolemaan näppejään. Niin tekee myös Liiga taloudellisesti, sillä pronssipeliin valmistautuva Ilves olisi Tampereen ison areenan finaali-isäntänä tarjonnut tuottoisamman rahasammon.
Kun vastapunnuksena on kiehtova urheiluromantiikka, taloudelliset realiteetit jäävät kyynisessäkin katsannossa taaemmalle.