SM-liigan kurinpito uudistuu, Liusjärvi ei tee enää yksin päätöksiä – kolme linjausta pöytään

Jääkiekon SM-liigan kurinpitojärjestelmää on muokattu. Uusittu kurinpitoelin linjasi perjantaina alkavan kauden tärkeimmät huomionkohteet.

SM-liigassa on luovutta kaksiportaisesta kurinpitojärjestelmästä ja jatkossa kurinpidosta huolehtii viisihenkinen ryhmä.

Ryhmän puheenjohtajana toimii Sampo Liusjärvi, joka on toiminut kurinpitäjänä syksystä 2010 lähtien. Vanhassa järjestelmässä hän teki päätöksen maksimissaan neljän ottelun pelikielloista, ja halutessaan hän lähetti asian kurinpitoryhmän käsiteltäväksi.

Ryhmän jäsenistössä on pelaaja- ja erotuomarikokemusta sekä urheilulääketieteen ja oikeustieteen osaamista. Jäseniksi on nimitetty Pekka Saarenheimo, Tuomas Pöyhönen, Markku Tuominen ja Robert Bützow. Päävideotuomareina jatkavat Kari Jalonen ja Kai Tervonen.

Liigan kurinpitoa on pyritty kehittämään entistä paremmaksi. Mukana ovat olleet Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi, kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä ja erotuomarijohtaja Jyri Rönn sekä pelaajayhdistyksen edustaja.

Kurinpitodelegaatti on myös linjannut kolme linjausta, joihin kiinitetään erityisesti huomiota:

(Lähde: SM-liigan verkkosivut)

1. Päähän kohdistuneet taklaukset on asetettu korostuneen huomion kohteeksi. Päähän kohdistuneena taklauksena pidetään kaikkia taklauksia, joissa ensimmäinen kontakti tapahtuu taklatun pelaajan päähän. Lisäksi päähän kohdistuneena taklauksena pidetään taklauksia, joissa ensimmäisenä ja pääosin vartaloon kohdistuvan taklauksen jälkeen isku kohdistuu taklatun pelaajan päähän.

2. Erityisesti tahalliseksi tulkittavien sekä merkittävää huolimattomuutta osoittavien päähän kohdistuneiden taklauksien rangaistusasteikkoa korotetaan aikaisemmasta rangaistustasosta. Asian harkinnassa kiinnitetään huomiota pelitilanteeseen kokonaisuutena ja erityisesti siihen, korostaako pelaaja taklausta ylöspäin voimakkaasti suuntautuvalla liikkeellä.

3. Pelaajan kurinpitohistorialla on vaikutus rangaistuksen pituuteen. Kun kurinpitokäsittelyssä olevan sääntörikkomuksen katsotaan olevan yli yhden ottelun pelikiellon arvoinen, otetaan rangaistusharkinnassa tarkasteluun pelaajan kurinpitohistoria Liigassa kuluvalta ja kolmelta edelliseltä kaudelta. Aiemmat Liigan kurinpitomenettelyssä määrätyt pelikiellot vastaavan kaltaisista teoista ovat rangaistuksen koventamisperuste.

Lue myös:

    Uusimmat