SKL sitoutumattomana presidentinvaaleihin

Kallis

Kristillisten puheenjohtaja Bjarne Kallis vetosi kokouksen alussa voimakkaasti sen puolesta, ettei puolue sitoutuisi kehenkään ehdokkaakseen. Hän piti kaikkein huonoimpana vaihtoehtona asettumista toisen puolueen ehdokkaan taakse. Kallis torjui mm. puolueen Keski-Suomen piirin tekemän esityksen Ahon tukemisesta selkeästi. Hänen mielestään kristillisten on päästävä irti apupuolueen leimastaan. Toisen puolueen ehdokkaan tukeminen aloittaisi puheet puolueen sulautumisesta.

Kallis sanoi kokouksen jälkeen, että äänestystulos oli odotettu. Hän arvioi, että Aho saa kristillisten kentältä vahvan tuen, mutta väkeä menee myös muiden ehdokkaiden taakse. Myös eduskuntaryhmästä löytyy Kalliksen mukaan muita kuin Ahon tukijoita. Kallis ei uskonut, että puoluekokouksen päätös heikentää kristillisten suhteita keskustaan.

Ahon taakse asettumista perusteltiin mm. kiitollisuudenvelalla ja vastavuoroisuudella eli mm. sillä, että kristilliset saivat europarlamentaarikon keskustan kanssa solmitun vaaliliiton avulla. Samassa vaaliliitossa ääniä tosin haravoi myös RKP:n ehdokas. Varsinaissuomalainen kansanedustaja Ismo Seivästö ilmoitti tukevansa Ahoa mm. sillä perusteella, että tämä otti kristilliset hallitukseen vuonna 1991. Seivästö ei kuitenkaan tehnyt esitystä Ahon tukemisesta puoluekokouspäätöksellä, vaan sen teki kuhmolainen Jaakko Mikkola.

Kansanedustajista asiaa vahvimmin ajanut keskisuomalainen Toimi Kankaanniemi ei ollut paikalla flunssan vuoksi. Muita ehdokasnimiä keskustelussa ei juuri mainittu. Yhdessä puheessa vilahti kokoomuksen Riitta Uosukaisen nimi ja yhdessä puhuttiin entisestä puolustusministeristä. Hanna Mörsky Lapualta piti mahdollisena, että hän äänestää energistä ja iloista naista.

Puolue ei ole seurakunta

Puoluekokouksen tiedotustilaisuudessa puheenjohtaja Kallis sanoi, että presidentinvaalilinjan avulla SKL pyrkii osoittamaan olevansa avoimempi, yhteistyökykyisempi ja itsenäisempi puolue. Hän myönsi oikeaksi arvion, että nyt valitun linjan hedelmiä pyritään korjaamaan seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä. Uusien yhteistyökuvioiden avaamiseen liittyy myös pyrkimys muuttaa kristillisen liiton julkista kuvaa.

Edellisessä varsinaisessa puoluekokouksessa Lappeenrannassa puolue päätti pitää vanhan nimensä, vaikka puoluejohto ajoi nimen muuttamista kristillisdemokraateiksi. Kallis ei ole luopunut hankkeesta, vaan puhui Kuhmossakin kristillisdemokraattisesta ideologiasta. Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola esiintyi saman asian puolesta astetta voimakkaammin. Hänen mielestään kristillinen liitto voisi nousta paljon merkittävämmäksi poliittiseksi vaikuttajaksi, jos se antaisi selkeän signaalin siitä, että se puolueena ymmärtää yhteiskunnallisen tehtävänsä oikein. Nimenmuutos olisi Korholan mielestä tällainen signaali.

Korholan ajatukset herättivät puoluekokouksessa keskustelua, mutta viiden vuoden europarlamentaarikon pestin saaneena hän piti kiinni linjastaan. Kalliksen mielestä kyse on siitä, millaisiin muotoihin aate puetaan. Hänen mielestään kristillisiä arvoja kannattavat eivät pysty yhdistymään puolueeksi, jos puolueessa noudatetaan samoja muotoja kuin seurakuntaelämässä.
(STT)