Suomi on nyt kotona, mahdollisuuksien mukaan. Siitä, miten kauan koronavirusepidemia kestää, on monenlaisia arvioita. Yksi huolenaiheista on toisen sairastumisaallon riski: alkaako virus levitä uudelleen, kun kokoontumis- ja muita rajoituksia lievennetään ja ihmiset tapaavat toisiaan enemmän?
– Kyllä se on iso riski, mutta toinen tautiaalto on joka tapauksessa pienempi kuin ensimmäinen aalto. Kun toinen aalto tulee, me ei enää olla samalla tavalla housut kintussa, vaan tautia vastaan on enemmän työkaluja, sanoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.
Lue myös: MTV seuraa koronatilannetta: Suomessa yhteensä 11 kuolonuhria – sairaalahoidossa 134 potilasta, joista nelisenkymmentä teholla
Rokotetta uutta koronavirusta vastaan kehitetään ja tartunnan paljastava testi on jo käytössä. Lisäksi Suomessa voidaan ottaa opiksi siitä, miten muissa maissa toimitaan ja on toimittu.
– Kun pahin ensimmäinen aalto on saatu kuriin, pystytään rajoituksia lieventämään. Tavoitteena pitäisi olla, että viruksen kierto saadaan pysähtymään, kunnes se osataan hoitaa. Kun on saatu eksponentiaalinen leviäminen kuriin, päästään testaamalla kiinni tartuntaketjuihin, sanoo Vapalahti.
Vasta-ainetesti on jo tulossa
Esimerkiksi Saksa ja Etelä-Korea ovat panostaneet testaamiseen. Suomen kannattaa Vapalahden mielestä toimia samansuuntaisesti.
– Saksassa ja Etelä-Koreassa on testattu laajasti myös vähäoireisia henkilöitä, hän toteaa.
Saksassa tehdään noin puoli miljoonaa koronavirustestiä viikossa. Suomen väestömäärään suhteutettuna vastaava testimäärä olisi noin 4 500 testiä päivässä. Käytännön ongelma ainakin lyhyellä aikavälillä on se, että testitarvikkeista – esimerkiksi näytteenottotikuista ja reagenssiaineista – on tullut pulaa.
– Tässä tilanteessa täytyy varmistaa, että testejä riittää kaikkein sairaimpien diagnostiikkaan, sanoo Vapalahti.