Mihin kiihtymisvaihe johtaa ja ketkä koronaa levittävät nyt? Viruseksperteiltä kylmäävä viesti: "Taudin riski kasvaa koko ajan"

3:45
Koronatilanne on puhuttanut tällä viikolla Vaasassa. MTV Uutiset haastatteli kaupunginjohtajan, jolle koronan ryöpsähdys ei tullut yllätyksenä.

Koronatilanne on kiihtynyt Suomessa syksyn mittaan. Häämöttääkö edessä leviämisvaihe? MTV Uutiset kysyi joukolta virusasiantuntijoita, mihin suomalaisten on syytä varautua.

Tuoretta tilannekatsausta varten soitimme kolmelle virusasiantuntijalle: Turun yliopiston virusopin professorille Ilkka Julkuselle, Helsingin yliopiston tautiekologille ja evoluutiobiologille Tuomas Aivelolle sekä Jyväskylän yliopiston virologian dosentille Matti Jalasvuorelle.

Haastateltavien sitaateissa olevia vastauksia on toimitettu ja tiivistetty.

Miksi Suomessa ollaan kiihtymisvaiheessa ja mihin se voi pahimmillaan johtaa?

Matti Jalasvuori: "Koronavirus tuli ulkomailta takaisin Suomeen monta kertaa. Käytössä ei ole ollut mittavia eristystoimia ja ihmiset olivat palanneet enemmän tai vähemmän normaaliin arkeen.

On mahdollista, että näillä tartuntaluvuilla siirrytään jossain vaiheessa leviämisvaiheeseen. Vielä nyt tartuntojen jäljille päästään aika hyvin, mutta leviämisvaiheessa niiden alkuperää voi olla vaikea selvittää. Hallituksen rajoitustoimien perusteella voi kuitenkin olla, että leviämistä saadaan rajoitettua."

Ilkka Julkunen: "Taudin riski kasvaa koko ajan, ja se voi lähteä leviämään vielä laajemmin. Jos rajoitustoimet eivät toimi, niin toinen epidemia-aalto voi tulla jo ihan loppusyksystä. Oleellista on rajoittaa leviämistä ja pelata aikaa, jos rokote sattuisi tulemaan alkuvuodesta."

Tuomas Aivelo: "Suoraviivainen juttu: jos ihmisillä on enemmän kontakteja, virus leviää enemmän. On nähty, että riskialttiita ovat niin sanotut joukkoleviämistapahtumat, esimerkiksi ravintoloissa tai urheiluharjoituksissa. Eniten virus leviää kuitenkin kotitalouksissa. Elokuun alusta lähtien tartunnoissa on ollut tasainen eksponentiaalinen kasvu. Mikään ei ole vielä suistanut sitä raiteiltaan."

Ovatko nykyiset rajoitustoimet riittäviä?

Ilkka Julkunen: "Oleellisinta on noudattaa tartunnan välttämisohjeita: etäisyydet, hygienia, kotona sairastaminen, maskien käyttö. Mielestäni rajoitustoimet ovat monessa suhteessa riittävät nykytilanteeseen nähden. Hallitus päättää asiantuntijoita kuultuaan, onko muuta tehtävissä. Nyt tärkeää on tunnistaa sairastuneet ja jäljittää tartuntaketjuja."

Matti Jalasvuori: "Nykyiset toimet ovat hyvin perusteltuja. Ihmiset voivat vaikuttaa tilanteeseen omalla käytöksellään: kun suositus on annettu, maskeja pitäisi oikeasti käyttää eikä vain silloin kun huvittaa. Virus ei leviä, jos sitä ei levitetä."

Tuomas Aivelo: "Nykyisiä toimiakin saataisiin tehtyä tehokkaammin helposti. Jos kaikki käyttäisivät maskia, se auttaisi merkittävästi. Jos kaikki kykenevät tekisivät etätöitä, se auttaisi. Kesällä on saatettu vähän lepsuilla, koska tilanne ei ollut kauhean paha. On vähän surullista, että tapauksia pitää tulla taas lisää, ennen kuin ihmiset tarttuvat toimeen. Suomessa on aika huono käsitys siitä, missä tartuntoja tapahtuu. Vaikea on sanoa, mihin uusia rajoituksia pitäisi kohdentaa, jos niitä haluttaisiin."

Haastaako syksyn flunssakausi tartuntaketjujen kartoittamista?

Tuomas Aivelo: "On mahdollista, että influenssaa ei tule juuri lainkaan – riippuen siitä, kuinka hyvin rajoitukset toimivat. Esimerkiksi Australiassa influenssakausi käytännössä peruuntui, koska ihmisten toiminta esti koronan lisäksi myös influenssan leviämisen.

On huono asia jos testaaminen ruuhkautuu, sillä jäljitystyö toimii vain jos testejä saa tehtyä. Senkin kapasiteetissa tulee joskus rajat vastaan. Esimerkiksi Vaasassa, jossa on nyt valtavasti tapauksia, on varmasti ongelmia saada työvoima riittämään."

Matti Jalasvuori: "Nyt on paljon ihmisiä, jotka tuntevat olevansa kipeinä, ja aina silloin on epäilys koronasta. Testauskapasiteetti on tällä hetkellä kunnossa. Ihmiset pääsevät testeihin ja saavat vahvistuksen, mistä taudista on kyse. En usko, että vaikuttaa muuten, kuin että ihmiset tiedostavat flunssan saattavan johtua koronasta."

Ilkka Julkunen: "Haastaa sillä tavalla, että syksyisin hengitystieinfektioiden määrä kasvaa. Korkeimmillaan syksyn ja talven aikaan voi tulla jopa arviolta 60 000 uutta hengitystieinfektiota päivittäin. Suurin osa näistä on perusflunssaa ja muita virustauteja."

Levittääkö nyt jokin tietty väestöryhmä virusta erityisesti?

Tuomas Aivelo: "Alkusyksystä tauti levisi nuoremmilla, 20–40-vuotiailla, mutta nyt se on alkanut tasaantua vanhempiinkin ikäryhmiin. Näyttää siltä, että paikalliset ryppäät leviävät aluksi nuorten keskuudessa, koska on esimerkiksi korkeakoulujen tapahtumissa ilmenneitä superleviämisiä. Tilanne on hyvä, jos tartunnat saadaan pysäytettyä nuoremmissa ikäryhmissä ennen niiden leviämistä vanhempiin."

Ilkka Julkunen: "Lapset, nuoret, ylipäätään aikuiset. Tartuntoja on koko väestössä. Onneksi sairastuvuus iäkkäämmillä ja hoivakodeissa on ollut rajallista. Se selittää sen, miksi vakavaa tautimuotoa ja kuolleisuutta on ollut vähemmän."

Miksi sairaanhoidossa ei ole niin paljon potilaita kuin keväällä?

Matti Jalasvuori: "Infektioita ei ole niin paljon iäkkäiden keskuudessa, minkä kautta varmasti nähdään, paljon tehohoitoa on tarvittu. Keväältä myös tiedot ja keinovalikoima on parantunut siitä, miten koronapotilaita kannattaa ja voidaan ylipäätään hoitaa."

Tuomas Aivelo: "Maaliskuussa lieväoireisia ei testattu samassa laajuudessa. Nuorilla tartunnat ovat todennäköisimmin lieviä ja oireettomia, joten iso massa on voinut jäädä huomaamatta. Se mikä ratkaisee kuinka paljon väkeä tulee sairaanhoitoon, riippuu siitä, kuinka paljon tauti osuu vanhempiin ikäluokkiin – ja niitä on nyt todettu huomattavasti vähemmän."

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja