Päättyykö koronapandemia koskaan ja tuliko koronan muuntumiskyky yllätyksenä? Asiantuntijoilta pysäyttävät vastaukset

3:34
MTV Uutiset Live: Molemmat koronarokotteet saanut henkilö sairastui virusmuunnokseen Etelä-Savossa. Asiantuntija kertoo tapauksesta.

Koska kilpajuoksu koronavirusta vastaan päättyy? MTV kysyi kolmelta asiantuntijalta mielipidettä koronaviruspandemian päättymisestä.

Tiedeyhteisö ja valtiot käyvät tällä hetkellä kilpajuoksua koronavirusta vastaan. Virus muuntuu nopeasti ja samaan aikaan ponnistellaan sen eteen, että ihmisiä saataisiin rokotettua mahdollisimman nopeasti. Samalla sairastuneita testataan ja jäljitetään, elämää rajoitetaan ja koronan leviämistä yritetään estää. 

Osa maista on onnistunut rokottamaan kansalaisiaan nopeasti, osa on vasta lähtökuopissa. Mutta koska koronapandemia voisi päättyä? 

– Hyvin moni köyhemmistä maista ei rokota ollenkaan ja monissa väkirikkaissa maissa rokotekattavuus voi jäädä aika alhaiseksi. Näissä maissa koronavirusinfektiot vielä kiertävät. Sitten kun suurin osa väestöstä on rokotettu tai sairastanut taudin, esiintyvyys menee varsin vähäiseksi, virusopin professori Ilkka Julkunen vastaa.

– Maailmanlaajuisesti varmaan puolestatoista kolmeen vuoteen menee siihen, että suurin osa ihmisistä on joko rokotettu tai saanut tartunnan, jonka jälkeen koronavirus asettuu kausittaisesti esiintyväksi virukseksi, arvelee tautiekologi Tuomas Aivelo.

Pessimistisempiäkin arvioita on.

– Luin juuri karkean arvion, että jos rokotteita ei saada jaettua tehokkaammin köyhemmille maille, voi pandemia jatkua vielä seitsemänkin vuotta. Mutta luonnollisestikaan kukaan ei tiedä, vastaa virustutkija Matti Jalasvuori.

Jääkö korona pyörimään maailmaan?

Moni tutkija epäilee, että korona on jollain tavalla tullut jäädäkseen.

– Koronaviruspandemia voi jäädä pyörimään maailmaan ja aiheuttaa jatkuvia pienempiä epidemioita, kun varsinainen pandemia on ohi. Tauti voi esiintyä erityisesti lapsilla ja nuorilla kausittain. On melko todennäköistä, että COVID-19 jää jonkinlaiseksi kausikoronavirusinfektioksi influenssaepidemioiden tapaan, Julkunen pohtii.

– Mitä laajemmin saadaan rokotettua globaalilla tasolla, sitä harvinaisemmaksi käyvät viruksen mahdollisuudet muuntua. Siitä pitkälti riippuu, onko tämä korona meillä aina. Luonnossa on tietysti lukemattomasti erilaisia koronaviruksia, joihin nykyiset rokotteet eivät tehoa. Joka tapauksessa tästä epidemiasta opitut läksyt tulevat helpottamaan valtavasti, jos vastaavia viruksia ilmaantuu tulevaisuudessa, Jalasvuori pohtii pandemian tulevaisuutta. 

Koronaviruksen muuntumiskyky oli osin yllätys

Koronaviruksen muuntumiskyky vaikuttaa siis olennaisesti pandemian tulevaisuuteen. Yllättyivätkö tutkijat koronan kyvystä muuntua niin nopeasti?

– Ei todellakaan. Pitkään eläteltiin toivoa, että korona on kertalaaki, jossa rokote tai taudin sairastaminen riittää siirtämään viruksen henkilökohtaisella tasolla historiankirjoihin. Kirjoitin kuitenkin jo vuosi sitten kirjaani, että tutkija sisälläni muistuttaa, että virukset ovat sopeutuvaisia, erityisesti koronan kaltaiset RNA-virukset, Jalasvuori kommentoi.

– Viruksen muuntumiskyky kyllä yllätti, vaikka oli ilman muuta selvää, että SARS-CoV-2 RNA-viruksena muuntuu jatkuvasti. Pienoinen yllätys oli, että eri puolilla maailmaa kehittyi samantyyppisiä muunnoksia, jotka osin välttävät rokotteiden tai taudin synnyttämän immuunisuojan, virusopin professori Ilkka Julkunen vastaa.

– Kyllä ja ei. Tiesimme, että muut koronavirukset muuntuvat ja että ne luultavasti pysyvät kierrossa flunssaa aiheuttavina kausittaisina viruksina, koska ne muuntuvat siten, että ihmisen puolustusjärjestelmä ei enää tunnista niitä samaksi taudinaiheuttajaksi, tautiekologi Tuomas Aivelo vastaa.

– Rokotteen tuomaa immuunisuojaa väistävät muunnokset olivat sikäli aivan odotettuja. Avoin kysymys oikeastaan oli, ja on vieläkin, että kuinka nopeasti virus muuntuu niin paljon, että se ohittaa immuunipuolustuksen tunnistusjärjestelmän. Se että viruksesta syntyi muunnos, joka leviää merkittävästi paremmin ja aiheuttaa merkittävästi vakavampaa tautia, oli yllättävä. Yllättävä siten, että vastaavaa ei ole oikeastaan havaittu minkään pandemian tai laajemman epidemian yhteydessä muilla taudinaiheuttajilla. Toisaalta, näin laaja pandemia on todennäköisin paikka, jossa yllättäviä asioita tapahtuu, Aivelo pohtii.

7:40

Video: Vuosi 2020 oli surkea, mutta todella tarpeellinen, miksi? Tulevaisuustutkija kommentoi pandemiavuoden antia vuodenvaihteen haastattelussa.

Tutkijan sana on vapaa

Tutkijat saivat halutessaan kommentoida vielä yhteen kysymykseen. Unohtuuko julkisessa koronakeskustelussa mielestäsi jokin oleellinen asia? Onko jotain mihin itse asiantuntijana haluaisit ihmisten kiinnittävän huomiota?  

Näin vastasi Ilkka Julkunen:

– Koko pandemian torjunnassa pitäisi (olisi pitänyt) laajemmin käyttää koko valtakunnan tiedeyhteisön ja yritysten tietoa ja taitoa hyödyksi. Nyt melko suppea joukko on hallinnoinut kaikkia asioita. Lisäksi poliitikot ovat liikaa puuttuneet asioihin, jotka ovat olleet täysin terveydenhuollon ammattilaisten hallinnassa ja osaamisalueilla.

– Poliitikot eivät ole epidemiatilanteiden ja terveysasioiden ammattilaisia. Valtio olisi heti pandemian alussa voinut huomattavasti rohkeammin panostaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoitukseen, jolloin olisimme ehkä saaneet nopeammin tietoa ja onnistuneet maana kehittää erilaisia hoitomuotoja, pikadiagnostisia testejä tai jopa rokotteita.

– Pandemian kokonaishintana tullaan puhumaan useista tai jopa kymmenestä miljardista, jolloin esimerkiksi sadan miljoonan tutkimuspanostus olisi aika pieni osuus kokonaiskustannuksista ja panostus olisi voinut säästääkin kokonaiskuluja. Rahoituksen ohjaamisella tutkimukseen ja tuotekehitykseen olisi valtakunnan tutkijat, terveydenhuollon ammattilaiset ja yritykset saatu puhaltamaan yhteen hiileen. 

– On tärkeää edelleen noudattaa henkilökohtaisia tartunnan välttämistoimia, vaikka tilanne parantuisikin ja rajoituksia höllennetään.

Matti Jalasvuori:

– Aivan henkilökohtaisella tasolla mietityttää se millaisia seurauksia epidemialla on ihmisten jaksamiseen. Meillä on paljon opiskelijoita, jotka eivät ole nähneet juurikaan opiskelutovereitaan ja siten monet elämää kannattelevat ystävyyssuhteet sun muut ovat jääneet muodostumatta. Ja päivät ovat pitkiä. Toisilla taas elämän pienet henkireiät on lopetettu täysin. 

– Näillä voi olla merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntaan ylipäätään ja toivottavasti rokotusten jälkeen osataan löytää myös keinoja ihmisten tukemiseen kokonaisvaltaisesti. Siinäkin jokainen voi jo nyt kantaa oman kortensa kekoon ja edes kysyä siltä yhdeltä tyypiltä, josta ei ole vähään aikaan kuulunut, että miten menee. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja