Sisäministeri Orpo Suomen turvallisuudesta: Uusia uhkia torjutaan vanhoilla resursseilla

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo Huomenta Suomessa, että selonteolle oli tarvetta, koska maailma on muuttunut niin nopeasti.

– Meillä on kotimaiset uhat, haasteet ja riskit yhä olemassa, mutta lisäksi meille tulee uusia. Meillä on kansainvälistä rikollisuutta eri muodoissaan, meillä on verkkorikollisuutta, joka on rajat ylittävää, terrorismia ja hallitsemattomaan maahanmuuttoon liittyviä haasteita. Tämän tyyppisiä kysymyksiä, jotka tulevat sen päälle, mitä turvallisuusviranomaiset on joutunut ennen tekemään.

Orpo muistuttaa, että tästä tulee kokonaisuutena iso haaste, koska Suomi täytyy pitää turvallisena.

– Täytyy oppia uusia asioita, pitää kehittää uusia tapoja torjua uhkia, mutta entisillä resursseilla.  

Hallitus antaa sisäisen turvallisuuden selonteon eduskunnalle toukokuun 2016 loppuun mennessä. Selonteon pohjalta valmisteltava sisäisen turvallisuuden strategia valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä.

Poliiseja eläköityy hurjaa vauhtia

Yksi osa selontekoa oli arvio resurssien riittävyydestä. Väistämättä keskusteluun nousee poliisien riittävä määrä, koska turvallisuuden rakentamisessa tarvitaan myös käsipareja.

Helsingin Sanomat uutisoi aikaisemmin tällä viikolla, että poliisien määrää vähennetään ensivuonna 250:llä. Tämä ei pidä paikkaansa, linjaa Orpo.

– Poliiseja ei vähennetä, vaan se johtuu ennen kaikkea siitä, että meillä eläköityy lähivuosina paljon enemmän poliiseja, mitä heitä valmistuu, tunnustaa Orpo.

– Tällä hetkellä meidän resurssit on kuitenkin käytännössä niin, että lähes kaikki poliisimiehet ja -naiset ovat töissä, koska eläköityminen vähentää määrää ja kun uusia ei tule poliisikoulusta, niin se määrä laskee. Olemme nyt nostaneet poliisikoulutettavien määrää, tänä vuonna näyttää lupaavalta, että saamme täytettyä aloituspaikat.

Tällä pyritään Orpon mukaan siihen, että eläköitymisestä johtuva poliisien määrän lasku saadaan taittumaan.

– Se tarkoittaa myös sitä, että kehyskauden loppupuolella, eli vuosina 2019-2020, meillä on aikamoisia haasteita resurssien kanssa. Tämä ja ensi vuosi näyttää taas siltä, että kohtuullisesti pärjätään.

Kun poliiseja ei ole tarpeeksi, niin Orpon mukaan poliisissa pitäisi pystyä tinkimään esimerkiksi  hallinnon ylimääräisistä työsarkoista.

– Meidän pitäisi mahdollisimman paljon saada irrotettua niitä käsipareja tekemiseen. Jokainen hallinnon tehtävä täytyy miettiä tarkkaan, jotta poliisit voi keskittyä tutkintaan ja rikosten torjuntaan ja ehkäisyyn.

"Poliisin pitää näkyä"

Selonteko on senkin takia Orpon mukaan tärkeä, että sen avulla saadaan arvioita mitä voidaan tulevaisuudessa tehdä.

– Olemme niin suuressa muutoksessa. Viranomaiset ovat tehneet selonteon eri sisäministeriön sektoreilta ja kun meillä on selkeä kuva, niin rupeamme tekemään strategiaa. 

– Uskon, että löydämme paljon uusia tapoja, joilla vastaamme uusiin uhkiin. Erittäin tärkeää on kansalaisten turvallisuustunteen näkökulmasta, että poliisi näkyy jatkossakin.

Orpon mukaan poliisitoiminnan jatkopisteenä on myös hälytysvasteen pitäminen mahdollisimman alhaisena.

– Tämä hälytysvalmius. Se vasteaika täytyy pitää säällisenä koko Suomessa. Sen lisäksi meidän pitäisi pystyä tutkimaan niin paljon kuin mahdollista rikoksia. Jos yhä useammin pienetkin rikokset jää tutkimatta, niin se rapauttaa niin moraalia kuin turvallisuuden tunnetta. Niihin tulee kiinnittää vakavaa huomiota.

Kielteiset turvapaikkapäätökset huolestuttavat Orpoa

Orpo otti kantaa myös Maahanmuuttoviraston tiukentuviin turvapaikkaperusteisiin. Maahanmuuttovirasto kertoi tiistaina, että lukee Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuuden parantuneen viime aikoina.

– Tämä ei ole poliittinen päätös, tämä Maahanmuuttoviraston arvio, muistuttaa Orpo.

MTV Uutiset kertoi aikaisemmin, että vastaanottokeskuksista on kadonnut jopa 2 500 ihmistä. Orpo uskoo, että Suomessa 2 500 kadonnutta turvapaikanhakijaa on todennäköisesti lähtenyt maasta.

Katso koko haastattelu ja Orpon kommentit turvapaikanhakijoista artikkelin yltä videolta.