Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen maalaa tänä iltana nähtävän Rikospaikka-ohjelman haastattelussa synkkiä kuvia Suomen turvallisuuskehityksestä.
Kolehmaisen mukaan esimerkiksi Helsingin rautatieaseman helmikuisten mielenosoitusten riistäytyminen käsistä oli vain hiuskarvan varassa.
– Mielenosoitusten yhteydessä kävi kyllä selväksi se, että me alamme lähestyä yhteiskuntarauhaa järkyttävää ilmapiiriä, jossa ollaan valmiita siirtämään vihapuheet konkreettisiin tekoihin ja toteuttamaan väkivaltaa kaduilla ja toreilla. Se on tässä ajassa piirre, joka pitäisi pystyä katkaisemaan ennen kuin menetämme tilanteen hallinnan. Sitten kun se menetetään, se on hankalaa saada takaisin tai ottaa kiinni, jopa mahdotonta, Kolehmainen sanoo.
Kolehmaisen mukaan pohjalla on kansalaisten luottamus oikeusjärjestelmään ja viranomaisten toimintakykyyn.
– Jos tämä luottamus horjuu tai se menetetään, ollaan todella hankalassa tilanteessa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Massarikokset jäävät tutkimatta
Hallituksen selonteko sisäisen turvallisuuden strategiasta valmistuu kevään aikana.
Siihen liittyen Kolehmainen ottaa Rikospaikka-ohjelmassa kantaa hallintovaliokunnan mietintöön, jossa luetellaan "madonlukuja" turvallisuuskehityksen suunnasta.
Valiokunnan mukaan vain kriittisimmät tehtävät kyetään hoitamaan, ja osa tehtävistä jää kokonaan jää hoitamatta. Myös entistä suurempi osa rikoksista uhkaa jäädä tutkimatta ja rikosten selvitysaste uhkaa jatkavan laskuaan. Yleinen järjestys ja turvallisuus sekä turvallisuuden tunne heikkenevät.
– Sanotaan aina, että turvallisuusympäristö on muuttunut kiistattomasti, mutta ollaanko nyt menossa siihen, että myös turvallisuustilanne on muuttunut.
– Olemme siinä tilanteessa, että poliisi ei missään tapauksessa ainakaan halua pelotella. Mielestäni on aiheellista kuvata tilanne realistisesti, mihin näillä resursseilla pystytään venymään.
Kolehmaisen mukaan poliisi on jo pitkään satsannut henkeen ja terveyteen kohdistuneitten rikosten tutkintaan ja myös hälytysten hoitamiseen. Niin sanottuja massarikoksia jää tutkimatta.
– Nämä priorisoinnit ovat merkinneet jo nyt sitä, ettei umpipimeää massarikosta ole mahdollista kovin pitkään tutkia, Kolehmainen sanoo.
Poliisiylijohtajan mukaan poliisin keinot säästöjen hakemiseen ovat rajalliset.
– Priorisointi on aiheuttanut sen, että ennaltaehkäisevästä toiminnasta on ensimmäiseksi pitänyt tinkiä, sen jälkeen tulevat pimeät omaisuusrikokset, ilkivalta- ja vahingonteot, niin sanotut vähemmän haitalliset. Se on tietysti tuskaa poliisille joutua priorisoimaan, koska haluaisimme, että kaikissa rikoksissa rikosvastuu toteutuu.
"Suuntaus huolestuttaa"
Vielä vuonna 2004 hallintovaliokunta oli lausunut, että poliisien määrän kipuraja Suomessa olisi 7 850 poliisia. Nyt sisäisen turvallisuuden selonteon valmistuttua raja oli asetettu 7 000 poliisiin.
– Realistinen arviomme on, että jos täytäntöön panemme valtiovarainministeriön asettamat alustavat kehykset, meillä on maassa 6 300-6 400 poliisia vuonna 2020. Kyllähän se suuntaus huolestuttaa.
Kolehmainen sanoo Rikospaikka-ohjelman haastattelussa toivovansa nyt pitkän aikavälin suunnitelmaa siitä, mille tasolle poliisin resurssit Suomessa halutaan asettaa.
– Mehän sopeudumme siihen, mihin poliittiset päättäjät rajan asetettavat. Mutta jos raja asetetaan kovin alas, sitten sillä on seuraukset. Selviydymme huonommin niistä tehtävistä, mitkä meille on lainmukaisesti on annettu.
Rikospaikka MTV3-kanavalla keskiviikkoiltaisin klo 22.40.
22:59
