Silmäsairaus voi iskeä salakavalasti: Näin usein näöntarkastuksessa tulisi käydä | MTV Uutiset
Silmäsairaus voi iskeä salakavalasti – optikko kertoo, kuinka usein näkö tulisi tutkituttaa
2:01Pane silmäsi testiin: montako eri sävyä näet?
Julkaistu 07.12.2021 07:11
Outi Jaatinen
outi.jaatinen@mtv.fi
Silmäsairaudet yleistyvät iän myötä. Optometristi muistuttaa, että näöntarkastuksessa kannattaisi käydä säännöllisesti.
Näöntarkastuksessa olisi hyvä käydä parin vuoden välein, muistuttaa optometristi Maarit Saarikoski Specsavers Iso Omenasta.
Asiakastyössään Saarikoski on havainnut yleistyvän ilmiön: asiakas on tullut vain päivittämään silmälasinsa, mutta näöntutkimuksessa havaitaan muutoksia, jotka myöhemmin silmälääkärin vastaanotolla varmistetaan varhaisvaiheen silmäsairaudeksi.
Syy tälle ilmiölle on selkeä.
– Se liittyy väestön ikääntymiseen. Mitä enemmän vanhempia ihmisiä on, sitä enemmän on silmäsairauksia, Saarikoski kertoo.
Saarikoski kertoo, että osaltaan tutkimuksessa katsotaan aina myös silmän terveydentilaa. Silmästä voi löytyä viitteitä esimerkiksi verenpainetautiin tai diabetekseen liittyvistä muutoksista. Myös glaukoomaan eli silmänpainetautiin tai silmänpohjarappeumasairauksiin liittyviä muutoksia voidaan havaita.
Yleisimpiä löydöksiä ovat kaihimuutokset. Ne ovat normaaleja ikään liittyviä muutoksia, joita tulee kaikille jossain vaiheessa. Silmäsairauksien riski ylipäätään alkaa kasvaa neljästäkymmenestä ikävuodesta eteenpäin.
Näöntutkimuksen yhteydessä usein tehtävä silmäpohjakuvaus on ainoa hetki, jossa silmän verisuonia pääsee tarkastelemaan suoraan. Silmänpohjassa voi olla esimerkiksi verenvuotoja.
Myös luomet ovat hyvin tavallinen löydös silmänpohjassa.
– Luomitapaukset ohjataan silmälääkärille, koska pitää seurata, muuttuuko luomi jotenkin. Silmänpohjan luomia on vaikeampi seurata kuin iholla olevia luomia.
Saarikoski muistuttaa, että optikot eivät vastaanotolla tee diagnooseja vaan tutkivat näköä ja silmän terveyttä siltä osin, kuin se heille koulutuksen puolesta kuuluu.
– Jos epäilemme jotain tai havaitsemme jotain poikkeavaa, ohjaamme asiakkaan silmälääkärille.
Näöntutkimuksessa olisi hyvä käydä parin vuoden välein, iästä riippumatta. Siten pystytään seuraamaan näön kehittymistä ja tarvittaessa lähetettyä asiakas eteenpäin jatkotutkimuksiin.
Joissain tapauksissa voi olla syytä käydä näöntutkimuksessa tiheämminkin. Näin voi olla esimerkiksi kasvuikäisten lasten ja nuoren kohdalla.
– Kun tulee paljon pituuskasvua, silmätkin kasvavat ja näin näköön saattaa tulla nopeastikin muutoksia, Saarikoski kertoo
– Näkö voi olla muuttunut niinkin paljon, että nuori ei näekään enää puoli vuotta vanhoilla laseilla mitään.
Muutoksia voi tapahtua myös nopeasti siinä vaiheessa, kun aletaan tarvita ensimmäisiä lukulaseja. Useimmiten näin alkaa käydä suurin piirtein 40–45-vuoden iässä.
Näöntarkastusta suositellaan, vaikka näkö tuntuisikin pelittävän
Jos oma näkö mietityttää, kannattaa ehdottomasti käydä näöntarkastuksessa.
– Jos miettii, että taidan varmaan nyt tarvita lukulaseja, sitten niitä todennäköisesti oikeasti myös tarvitsee.
Optikon näöntutkimuksessa kannattaa käydä, vaikka näössä ei ole tuntunutkaan olevan mitään vikaa eikä aiemmin laseja ole tarvinnut. Näkö voi tuntua hyvältä, mutta pienikin lasikorjaus estää kuitenkin silmien rasitusta ja tuo lisää näkömukavuutta.
– Vallitsevaan näkötilanteeseen sopeutuu, joten aina pieniä muutoksia ei itse huomaa ennen kuin eron näkee itse laseilla ja ilman niitä, Saarikoski kertoo.
Silmäsairauksien riski alkaa iän myötä.Shutterstock
Eräitä yleisiä silmäsairauksia
Yleisiin silmäsairauksiin lukeutuvat muun muassa silmänpohjan ikärappeuma, glaukooma ja kaihi. Diabetes voi aiheuttaa verkkokalvosairauden.
Silmänpohjan ikärappeuma
Yksi yleinen silmäsairaus on silmänpohjan ikärappeuma, jota esiintyy etenkin yli 60-vuotiailla. Se vaurioittaa silmän verkkokalvon tarkan näkemisen aluetta. Yliopistosairaanhoitopiirien ylläpitämän Terveyskylä-verkkopalvelun mukaan se heikentää muun muassa lukunäköä sekä kasvojen tunnistamista.
Silmänpohjan ikärappeuma oireilee tyypillisesti suorien viivojen vääristymisenä sekä näön tarkkuuden alentumisena. Silmänpohjan ikärappeumalla on kaksi muotoa: kostea ja kuiva.
Glaukooma
Toinen yleinen sairaus on glaukooma eli silmänpainetauti. Tämä näköhermon sairaus vaurioittaa ensimmäiseksi ääreisnäköä. Glaukooma voi olla pitkän aikaa oireeton. Alkuoireena voi olla näkökentän kaventuminen.
Terveyskylän mukaan sairauden syntymekanismia ei tiedetä. Koholla oleva silmänpaine voi lisätä sairastumisen riskiä.
Jos glaukoomaa ei hoideta, seurauksena voi olla laajoja puutoksia näkökentässä ja jopa näkövamman kehittyminen.
Yleinen silmäsairaus on myös kaihi, joka on erittäin yleinen ja normaaliin ikääntymiseen kuuluva ilmiö. Kaihissa silmän sisällä oleva mykiö on samentunut. Kaihi voi olla molemmissa silmissä tai vain toisessa.
Yleisin kaihin muoto on aikuisiän harmaakaihi. Harmaakaihin oireita ovat muun muassa se, että kirkas valo häikäisee, näkö heikkenee ja se, että silmälasiarvot muuttuvat, kertovat Terveystalo ja Synsam. Terveyskylän mukaan kaihia on syytä epäillä, jos näkö on heikentynyt vähitellen eikä silmälasivahvuuksien uusiminen auta näkemään yhtä tarkasti kuin ennen.
Diabeettinen retinopatia
Diabeettinen retinopatia tarkoittaa diabeteksen aiheuttamaa verkkokalvosairautta. Terveyskylän mukaan diabeteksen verkkokalvosairauden tärkein syy on pitkäaikaisesti liian korkealla ollut verensokeri. Liian korkea verensokeritaso voi vuosien saatossa vaurioittaa silmän verkkokalvon verisuonia.
Diabeettinen retinopatia tarkoittaa diabeteksesta johtuvia muutoksia silmän takaosassa verkkokalvolla. Synsam kertoo sivuillaan, että diabeettinen retinopatia muuttaa näköä ja heikentää näöntarkkuutta.
Koska diabeettinen retinopatia voi olla pitkään oireeton, diabeetikkojen tulisi tutkituttaa silmänsä säännöllisesti. Jos retinopatiaa ei hoida, voi siitä aiheutua näkökykyä uhkaavia pysyviä silmänpohjamuutoksia, kertoo Terveystalo.
Katso myös: Tiinan nerokas niksi estää silmälaseja huurtumasta maskin kanssa!
