Huijaukset ovat kehittyneet niin hienovaraisiksi, että niitä voi olla hyvin vaikea erottaa. Uhriksi joutunut Juha kertoo, miten pankilta tullut vilpittömän kuuloinen puhelinsoitto päättyi kymmenientuhansien eurojen menetykseen.
Huhtikuisena perjantaina Juhan puhelin soi. Kello oli varttia vaille neljä iltapäivällä, ja Juha oli vaimonsa Minnan kanssa juuri parkkeerannut autonsa määränpäänään torikahvit Tammisaaressa.
Yleensä hän ei vastaa tuntemattomiin numeroihin, mutta tällä kerralla hän päätti vastata. Puhelu saattaisi olla tärkeä – ja siltä se tosiaan vaikuttikin.
Soittaja kertoi olevansa virkailija Bank Norwegianista, josta Juhan nimissä oli haettu lainoja reilun 400 000 euron arvosta.
– Hänen mukaansa se oli tuntunut heistä oudolta, joten he päättivät soittaa. Hän kertoi heidän yrittäneen soittaa useaan kertaan ja lähettää postiakin, Juha kuvailee.
Virkailija kertoi pankin epäilevän, että heidän tililleen on murtauduttu. Hän avuliaasti antoi Juhalle asiointinumeron ja kertoi, että puhelu voidaan siirtää suoraan Osuuspankkiin, jossa hänen tilinsä ovat.
– Siinä vaimon kanssa mietimme, miten erinomaista, että he pelastavat meidät tästä huijauksesta, Juha sanoo huokaisten.
Juha ja Minna eivät tuolloin tienneet, että todellisuudessa huijaus oli vasta alkamassa.
"Olo oli helpottunut"
Puhelu siirtyi eteenpäin henkilölle, joka kertoi olevansa Osuuspankin huijausyritysten torjumiseen erikoistunut virkailija.
Sitten alkoi pitkällinen selvittely.
Virkailija luetteli kymmeniä nimiä, keille oli Juhan tililtä yritetty siirtää rahaa ja lukuisia jätettyjä lainahakemuksia.
Virkailija kertoi, että kolme 10 000 euron arvoista hakemusta tulisi purkaa, jotta ne saadaan estettyä.
Sitä varten virkailija pyysi puhelimessa Juhalta verkkopankin salasanaa ja alkoi lähettää hänelle tekstiviestillä koodeja, jotka täytyi naputella pankin tunnistautumissovellukseen.
– Se oli aika työläs juttu. Kului noin puoli tuntia, kun siinä sahattiin koodeja edestakaisin. Sitten hän sanoi, että nyt on tehty kaikki mitä tehtävissä on, Juha kertoo.
Virkailija ohjeisti menemään heti maanantaina pankin konttoriin hakemaan uusia tunnuslukuja. Hän myös kielsi Juhaa kirjautumasta verkkopankkiinsa viikonlopun aikana, sillä huijarit voisivat siten päästä uudelleen tiliin käsiksi.
– Meillä oli helpottunut olo: tämähän on loistavaa. Aikaa vievää, mutta saadaanpahan torjuttua meihin kohdistunut huijausyritys. Sitten puhelu lopetettiin ja menimme pizzalle.
"Nyt taitaa olla paha juttu"
Kun pariskunta nautiskeli pizzaansa, helpottunut olo vaihtui nopeasti epäuskoon ja huoleen.
Minna oli kuvaillut puhelua ja poikkeuksellista iltapäiväänsä viestissä ystävättärelleen. Viestin näki myös ystävättären mies, jonka hälytyskellot alkoivat soida välittömästi. Tämän mielestä juttu haiskahti huijaukselta.
– Aluksi en uskonut sitä, Juha sanoo.
– Ajattelin, että tuo on vainoharhaista. Hehän päinvastoin auttoivat meitä.
Juha päätti kuitenkin vielä varmistaa numerotiedustelusta, että soittajan numero varmasti kuuluu pankille.
– Sieltä kerrottiin, ettei heillä ole tietoakaan tällaisesta numerosta. Silloin ajattelin, että nyt taitaa olla paha juttu.
Juha soitti välittömästi pankkinsa sulkupalveluun, josta vahvistettiin kyseessä olleen mitä todennäköisimmin huijaus.
Tilin käyttöoikeudet suljettiin siltä istumalta, mutta oli jo liian myöhäistä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:08
Huijausten määrä kasvanut räjähdysmäisesti
– Tutun kuuloista, toteaa rikostarkastaja Ismo Siltamäki Helsingin poliisin talousrikosyksiköstä.
Siltamäen mukaan tapaus kuulostaa niin kutsutulta turvatilihuijaukselta, jossa uhrin tiedot on saatettu kalastella muuta kautta, ja huijaus viimeistellään soittamalla pankkina tai viranomaisena esiintyen.
Juha ja Minna eivät esiinny jutussa omilla nimillään, mutta heidän henkilöllisyytensä on MTV Uutisten toimituksen tiedossa.
He haluavat kuitenkin jakaa kokemuksensa, jotta joku muu säästyisi huijareilta.
– Niin valitettavaa kuin se onkin, tämä pariskunta ei todellakaan ole yksin, toteaa rikostarkastaja Siltamäki.
Helsingin poliisilla on parhaillaan käynnissä useita esitutkintoja, joissa asianomistajille on soitettu poliisin tai pankin nimissä ja huijattu suuria summia rahaa.
Lue myös: Poliisi varoittaa kavalista huijareista – onnistuneet viemään kymmeniätuhansia euroja
Erilaisia huijauksia on liikkeellä valtavasti ja ne muuttuvat jatkuvasti.
– Määrä on suoranaisesti räjähtänyt viime vuosina.
Siltamäen mukaan Suomessa on perustettu valtakunnallinen tietoverkkoavusteisia petoksia tutkiva ryhmä ja jokainen poliisilaitos keskittää työvoimaa huijaustapauksiin.
Tutkinnat ovat kuitenkin pääosin monimutkaisia ja haastavia.
Nykypäivän huijari voi väärentää äänen, identiteetin ja puhelinnumerot
Samalla kun huijausten määrä on kasvanut, ovat ne myös muuttuneet uskottavammiksi.
Vielä kymmenen vuotta sitten sähköpostin roskapostiin ilmestyneet, huonolla suomella tai englannilla raapustetut kirjeet nigerialaisilta prinsseiltä ja muut räikeät kalasteluyritykset alkavat olla historiaa.
Myös Juhalle soittaneet henkilöt puhuivat täydellistä suomea ja puhelut näyttivät tulevan kotimaasta. Hän myös huomasi jälkeenpäin, että huijareiden lähettämät tekstiviestit tulivat puhelinnumerosta, joka oikeasti löytyi heidän pankkinsa tiedoista.
Vaikka viranomaiset yrittävät estää puhelinnumerojen väärentämisen soitoissa, tekstiviesteissä se vaikuttaa olevan yhä rikollisille kiusallisen helppoa. Huijausviestejä on viime vuosina lähetetty useiden eri pankkien nimissä.
Lue myös: Huijarit ryhtyivät käyttämään Tuomon puhelinnumeroa temppuihinsa – nyt hän joutuu vastaamaan suomalaisten soittoihin kesken yöunienkin
Etenkin oman pankin virkailijana esiintynyt henkilö oli hyvin vakuuttava: hän käytti uskottavaa termistöä ja oli tehnyt kotiläksynsä asioista, joita pankin asiakas voisi sattua kysymään.
– Kuulosti siltä, että heillä oli hyvin ammattimainen käsitys siitä, miten pankit yleensä hoitaisivat tällaista tilannetta, Juha kertoo.
Rikostarkastaja Siltamäki uskoo, että puhelimen päässä on ollut oikea suomenkielinen henkilö, eikä esimerkiksi tekoäly. Ulkomaisten huijauksia tehtailevien rikollisjengien tiedetään värväävän muun muassa suomalaisia, jotta huijaukset olisivat uskottavia.
Vaikka on olemassa huijauksia, joissa esimerkiksi uhrin läheisen ääntä imitoidaan tekoälyn avulla, ne ovat kuitenkin verrattain harvinaisia – ainakin vielä.
Suomi on vaikea kieli matkia uskottavasti, mutta tekoälyt oppivat ihmistä nopeammin.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:17
Lue myös: Kolme sekuntia ääntä riittää tekoälylle – digihuijari voi varastaa lapsesi äänen vaikka TikTokista
Kymmenientuhansien menetykset
Vajaan tunnin kestäneen puhelun aikana varkaat olivat ehtineet siirtää Juhan tililtä yhteensä 30 000 euroa, johon sisältyi 8 000 euroa luottokortin käyttämättömästä luotosta tilille siirrettyä rahaa.
Asiasta on kirjattu rikosilmoitus, mutta huijareiden kiinnijäämismahdollisuus on pieni.
Juhan ja Minnan oma pankki alkoi heti selvittää tilannetta, mutta ainakin suurin osa rahoista on todennäköisesti jo pankkien tai poliisien ulottumattomissa. Pieni toivo on, ettei luottokorttiyhtiö peri luottorajan avulla siirrettyä rahaa.
Näin torjut huijausyrityksiä:
- Älä avaa linkkejä, jotka tulevat tekstiviestillä tai sähköpostilla pankin, viranomaisten tai muiden palvelujen nimissä.
- Älä avaa pankin tai viranomaisten verkkosivuja suoraan hakukoneen (esim. Google, Bing) tuloksista. Hakutulosten joukossa saattaa olla huijaussivustoja.
- Pankin tai viranomaisten palveluihin kirjautuessa käytä niiden omia mobiilisovelluksia tai kirjoita osoite suoraan selaimen osoiteriville (esimerkiksi www.pankki.fi).
- Älä koskaan kerro pankkitunnuksiasi. Pankit tai viranomaiset eivät kysele tunnuksia puhelimessa, tekstiviestillä tai sähköpostilla.
- Kun vahvistat maksua verkkopankissa, tarkista vielä kerran, mitä olet vahvistamassa ja kenelle.
- Jos epäilyttää, ota takapakkia. Keskeytä puhelu tai viestittely ja varmista asia luotettavasta lähteestä (esim. pankin oma asiakas- tai sulkupalvelu). Varoitusmerkkejä ovat muun muassa kiirehtiminen ja painostus tehdä nopeita päätöksiä.
- Lisää neuvoja Rikosuhripäivystyksen verkkosivuilla.
Rikosuhripäivystyksen mukaan pankki ja luottokorttiyhtiöt saattavat korvata huijattuja rahoja, mutta se on tapauskohtaista. Lähtökohtaisesti pankit eivät korjaa menetyksiä, jotka aiheutuvat asiakkaan omasta huolimattomuudesta, ja huijareille tunnusten luovuttaminen yleensä katsotaan sellaiseksi.
Huijarit olivat puhelun aikana kyselleet, onko heillä muita tilejä, koska nekin täytyisi "suojata". Vaimolla Minnalla oli toisella tilillä perikunnan rahoja, mutta tunnuksia heillä ei onneksi ollut mukana tuona perjantaina.
– Onni onnettomuudessa, etten muistanut koodejani, luojan kiitos, Minna sanoo.
Rahapurot pitkin maailmaa
Juhan tililtä tehdyt siirrot näyttäisivät menneen kolmen eri suomalaisen yksityishenkilön tileille. On mahdollista, että näiden tilien omistajat ovat myöskin rikollisten uhreja.
– Kun tili on saatu haltuun, rikolliset hajauttavat rahaliikennettä ja kierrättävät sitä eri tilien kautta. Sitä on työläämpää seurata, ja meille poliiseillekin on hankala tietää yksityishenkilöiden tileistä, ovatko he tässä kuviossa mukana vai onko tili otettu vain haltuun, Siltamäki sanoo.
Rahaliikennettä hajauttamalla pieniksi virroiksi rikolliset voivat myös kiertää pankkien järjestelmiä, jotka on luotu hälyttämään suurista rahasiirroista.
Lue myös: Tämä verkkohuijauksilta suojautumiseen liittyvä ohje on jo vanhentunut: "Ei enää pidä paikkaansa"
Siirtoja pystytään joissain tapauksissa keskeyttämään, jos pankkiin saadaan yhteys tarpeeksi nopeasti.
Mutta Juhallekin huijarit soittivat perjantaina varttia vaille neljän iltapäivällä, juuri ennen pankin sulkeutumista. Siltamäki uskoo, ettei se ole sattumaa.
– Kun aikaa menee niin, että raha ehtii ulkomaille, sen takaisinsaaminen on lähes mahdotonta.
Raha hajautuu pieniksi puroiksi, usein useiden eri maiden tilien kautta, ja usein lopulta palkatut bulvaanit nostavat sen käteiseksi jossain päin maailmaa.
– Todellisten tekijöiden selvittäminen rahaliikennettä seuraamalla on hyvin haastavaa.
Häpeä on kova
Kymmenien tuhansien eurojen menetys on iso takaisku Juhalle ja Minnalle, ja he ovatkin joutuneet myymään sijoituksiaan tilanteen vuoksi.
Mutta rahallisen vahingon lisäksi henkinen kolaus on suuri.
– Ei meinaa unta saada, kun harmittaa niin hirveästi. Tietenkin se rahasumma on kauhean iso, mutta myös se tunne, että minua on petetty. Itsetunnon menetys ja häpeän tunne on aika kova, Juha kuvailee.
Näin jälkikäteen Juha ja Minna ovat monta kertaa miettineet, olisivatko he voineet huomata huijauksen ja olisiko jotain pitänyt tehdä toisin.
– Olisi pitänyt sanoa, että kiitos tiedosta, sulkea puhelu ja soittaa oman pankin sulkupalveluun ja kertoa tarina sinne. Miksi en tehnyt niin, sitä olen tässä viime päivät ja yöt miettinyt.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:27
Rikostarkastaja Siltamäki ymmärtää uhrien kokeman häpeän, mutta pitää asioista avoimesti puhumista ensiarvoisen tärkeänä. Mitä tietoisempia ihmiset erilaisista huijaustavoista ovat, sitä paremmin he voivat suojautua.
– Tämä voi käydä ihan kenelle tahansa, Siltamäki muistuttaa.
Juhaa harmittaa myös epävarmuuden tunne, jota huijarit lisäävät maailmaan.
– Täällä Suomessa meillä on semmoinen perusluottamus siihen, että ihmiset ovat rehellisiä, eikä ole yleinen epäluulo koko ajan päällä.
– Mutta siihenhän olemme kohta menossa, ettei uskalla enää vastata puhelimeen, kun ääniäkin voidaan muutella keinotekoisesti ja muuta. Menee vähän vainoharhaiseksi tämä elämä.