Eila luuli maksavansa laskun, menettikin kymmenien tuhansien eläkesäästönsä – näin helppoa on tulla huijatuksi: "Myin pihakalusteita, että sain laskut maksettua" | MTV Uutiset
12:40Erilaisia nettihuijauksia tehdään nyt huimat määrät. Katso videolta, millaisia huijauksia on, ja miten niitä voi varoa.
Eteläsuomalainen Eila koki eräänä kesäkuisena tiistaina suuren järkytyksen, kun hänen pankistaan soitettiin ja kerrottiin, että hänen tililtään oli siirretty pois yli 30 000 euroa. Naisen kerryttämät eläkesäästöt katosivat kuin tuhka tuuleen.
Edeltävänä sunnuntaina Eila oli ollut maksamassa laskuja ja kamppaillut verkkopankkiin kirjautumisen kanssa. Kertomansa mukaan nainen ei ollut ensin päästä sisään sivustolle useammista yrityksistä huolimatta.
– Maalla on kauhean huonot nämä yhteydet, vaikka on uudet mokkulat ja muut. Minä yritin useaan kertaan laittaa, että Osuuspankki ja henkilöasiakkaat, eikä se meinannut yhdistää.
Sitten näytti tärppäävän.
– Yhteen se meni, ja siellä kerrottiin, että verkkopankkisivut ovat uudistuneet. Ne näyttivät pikkaisen erilaisilta, mutta ihan normaalisti tuli mahdollisuus kirjautua sisään, ja siinä vaiheessa sain vielä puhelimeen varmistusviestin.
Eila kertoo, että pankkiin kirjautuessa hänen mielessään kävi epäilyksen häivähdys. Oliko kaikki kuitenkaan ihan kunnossa, kun sivustokin näytti hieman erilaiselta kuin aiemmin?
– Ajattelin, että no kun tämä lasku on myöhässä, että pitäähän se maksaa.
– Sehän siinä on, kun me vanhemmat – minäkin olen ollut eläkkeellä jo jonkun aikaa – ollaan niin tunnollisia, jos on joku lasku myöhässä.
Eila luuli maksavansa laskun, menettikin kymmenien tuhansien eläkesäästönsä – näin helppoa on tulla huijatuksi: "Myin pihakalusteita, että sain laskut maksettua"
Ja niin Eila maksoi.
Rahat lähtivät Italiaan
Tiistaina puhelin soi. Pankin työntekijä tiedusteli, oliko Eila tehnyt maanantain aikana kaksi suurta tilisiirtoa.
Ei ollut. Virkailijan kanssa sovittiin, että siirretyistä summista tehtäisiin maksunpalautuspyynnöt vastaanottajan pankkiin. Eilan mukaan pankin työntekijä antoi ymmärtää, että rahoista saattaisi vielä kuulua.
– Että kun on näin nopeasti reagoitu, on hyvät mahdollisuudet saada nämä rahat takaisin.
Tieto tuli noin kuukauden kuluttua. Pankki ei ollut saanut perittyä maksusuorituksista pienempää takaisin saajan pankilta.
Tuohon mennessä oli Eilalle selvinnyt, että rahat näyttivät menneen italialaisen pankin tilille, jonka haltijaksi oli merkitty suomalainen mies.
Jatkathan tarvittaessa asian selvitystä poliisin kanssa, pankista kehotettiin.
Eila ei esiinny jutussa omalla nimellään, sillä kyse on arkaluontoisesta, hänen henkilökohtaiseen talouteensa liittyvästä asiasta, joka ei ole edes hänen koko lähipiirinsä tiedossa. Hän haluaa kuitenkin jakaa kokemuksensa, jotta muut ymmärtäisivät, kuinka helppo huijatuksi on joutua.
Heinäkuussa Eila viestitteli Osuuspankin asiakaspalvelijan kanssa ja ihmetteli, mikseivät pankkien turvajärjestelmät olleet turvanneet hänen rahojaan. Miten näin suuria summia voi siirtää ilman ylimääräisiä vahvistuksia?
Pankista valiteltiin, ettei pankki voi mitään huijaussivustoille, joilla asiakkaiden pankkitunnuksia yritetään kalastella verkossa. Pankin mukaan sillä on vastuu oman verkkosivustonsa turvallisuudesta, mutta ei muiden. Asiakas on itse vastuussa siitä mihin verkkopalvelutunnuksensa syöttää. MTV Uutiset on nähnyt viestinvaihdon.
– Aurinkoista kesän jatkoa! asiakaspalvelija toivotti perään.
Hieman myöhemmin Eila kyseli vielä, mitä toisesta, suuremmasta tilisiirrosta tehdylle palautuspyynnölle kuului. Pankki kertoi, ettei sitäkään ollut onnistuttu palauttamaan, kun vastaanottajan pankista ei ollut tullut vastausta.
Nyt Eila kommentoi palautuspyyntöjärjestelyä kyyniseen sävyyn.
– Kuulostaa yhtä tehokkaalta kuin pyytäisi mummoa lähettämään postikortin rosvoille, että voisivatko palauttaa rahat.
Pieni virhe voi maksaa kalliisti
Eila teki tapauksesta rikosilmoituksen heti kuultuaan, että joku oli siirtänyt hänen tililtään suuren summan rahaa. MTV Uutiset on saanut poliisilta vahvistuksen, että tapausta tutkitaan.
Myös poliisissa arvellaan, että Eila joutui jonkinlaisen huijaussivuston uhriksi. Kyse on uudemmasta ilmiöstä, ja vastaavia tapauksia on muitakin.
Tarvittaessa viranomaisilla on mahdollisuus tehdä juttujen selvittelyssä kansainvälistä yhteistyötä Europolin ja muiden maiden poliisiviranomaisten kanssa, poliisista sanotaan.
Vaikka poliisit ovat asian päällä, Eila tuskailee tapahtunutta, sillä kaikki hänen eläkesäästönsä saattoivat hävitä lopullisesti vain yhden teknisen hairahduksen takia.
– Olet kerran väsynyt, hajamielinen tai et ole tarkkana, menetät kaikki säästösi hetkessä. Ihmiset on pakotettu käyttämään verkkopalvelua ja mobiilisovelluksia osaavat tai eivät.
– Huijaussivut on osattu niin hyvin tehdä, että ei tällainen vanhempi väki tiedä, kun on kaiken maailman termejä. On hakukoneita ja selaimia ja käyttöjärjestelmiä ja selainlaajennuksia. Ei meillä ole niistä oikein käsitystä.
"Tuntui, että on vain joku numero"
Säästöjen menetys on ollut Eilalle sokki. Todellinen isku vasten kasvoja.
– Kelassa kun on vanhan henkilön omaisena joutunut asioita hoitamaan, on ajatellut, ettei onneksi ole kyse omista asioista. Kun on tuplatyötä tehnyt ja säästänyt, ettei tarvitse käydä mihinkään lääkärilaskuihin rahaa kyselemässä.
– Eipä mennyt kauaakaan, kun tuli tilanne omalle kohdalle, nainen saa sanotuksi ja murtuu lohduttomaan itkuun.
Onnekseen Eila on saanut taloudellista apua. Helppoa ei silti ole ollut.
– Sossusta sain pienen summan rahaa, että pärjäsin seuraavaan eläkkeeseen. Lisäksi jouduin myymään pihakalusteita, että sain laskut maksettua.
Myös kotitalo on vaarassa joutua vasaran alle, sillä eläke ei välttämättä riitä kattamaan ylläpitoa.
Taloudellisen menetyksen lisäksi suurta harmia Eilalle on aiheuttanut hänen kokemuksensa siitä, ettei hänen hätäänsä ole aina kuultu. Tai ettei siihen ole ainakaan vastattu aina kaikkein lempeimmällä tavalla.
Esimerkkinä hän mainitsee pankkivirkailijan, joka tarjosi ratkaisuksi Visa-luottokorttia, kun Eila pohti ääneen, miten tulisi toimeen kaikkien säästöjen hävittyä.
– Kyllä siinä tuntui, että on ihan vain joku numero. Ettei ole mitään väliä sillä, onko uusi asiakas vai vuosikymmeniä vanha.
Eila toivookin, että pankki tai viranomaiset olisivat ohjanneet hänet kriisiavun piiriin. Tällä kertaa avuksi tarvittiin ystävä, joka järjesti Eilalle kontaktin kriisipuhelimeen, mistä hän sai henkilökohtaista keskusteluapua. Siitä hän on äärimmäisen kiitollinen.
– Sitä ei uskalla kauheasti kehua, ettei sellaisestakin palvelusta aleta tinkimään, kun näin luksuspalvelua saa.
– Jos olisi rikollinen ja joutuisi vankilaan, voisi ammatit opiskella, olisi tukihenkilöitä ja liikunnanohjaajia ja kaiken maailman tukea. Uhrina olet omillasi, jos et osaa itse apua hakea.
OP Ryhmän väärinkäytösten hallinnan yksikön päällikkö Kim Sirén kertoo olevansa pahoillaan Eilan kokemasta mielipahasta.
Hänen mukaansa pankilla on kuitenkin vastaavissa tapauksissa prosessi, jonka mukaan asiasta neuvotaan tekemään rikosilmoitus ja tarvittaessa ohjataan kolmannen osapuolen avun pariin.
– Yllättävät taloudelliset menetykset voivat johtaa henkiseen pahoinvointiin, johon on syytä hakea apua matalalla kynnyksellä – olisi sitten ollut itse edesauttamassa edeltänyttä tapahtumaa tai ei, Sirén kirjoittaa sähköpostiviestissään.
Sirénin kertoman perusteella Eila ei ole yksin. Kuluneen kesän aikana on esiintynyt paljon niin sanottua hakukonekalastelua, jonka kohteena ovat olleet erityisesti suomalaiset verkkopankkikäyttäjät.
– Tarkkoja määriä en voi kommentoida, mutta puhutaan useista tapauksista kuitenkin.
Pankit pyrkivät Sirénin mukaan valvomaan maksuliikennettä ja sen turvallisuutta ja saattavat tarvittaessa pyytää esimerkiksi lisävahvistuksia poikkeaviin maksuihin liittyen. Kaikkia väärinkäytöksiä ei ole hänen mukaansa kuitenkaan mahdollista estää, vaikka valtaosa yrityksistä jääkin tilastoissa yrityksen asteelle.
– Toinen, niin ikään tärkeä osa, on verkkopankkikäyttäjien valveutuneisuus eli se, että pankkitunnuksia ei luovuta kolmannelle osapuolelle ja on huolellinen siinä, missä pankkitunnuksia ylipäätään käyttää, Sirén muistuttaa.
– Turvallisin tapa verkkopankkiasiointiin on pankin oma mobiiliapplikaatio tai jos käyttää verkkoselaimella verkkopankkia, tulisi itse syöttää pankin sivuston osoite tai käyttää omia selaimen kirjanmerkkejä. Eli ei koskaan linkkien kautta mentäisi verkkopankkiin, hän jatkaa.
Näin pidät huolta turvallisuudestasi
Myös Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus ja pankkeja edustava Finanssiala ry ovat tahoillaan varoittaneet verkkopankkisivustoja matkivista huijaussivustoista kuluvan vuoden aikana.
Verkkopankkihuijauksia tehtaillaan nykyään yhä uskottavampien valesivustojen avulla. Se vuoksi verkkopankkiin ei saisi mennä esimerkiksi linkin, puhelimeen tulleen viestin tai netin hakukoneen kautta.
Jos pankin sivua etsii hakukoneesta, on vaarana, että eksyy vahingossa pankin sivua erehdyttävästi muistuttavalle huijaussivulle. Huijarit ovat saaneet omat sivunsa näkymään Googlen ja Bingin kaltaisissa hakukoneissa oikein sivujen seassa, ja joskus sivuja voi olla ainakin nopealla vilkaisulla mahdotonta erottaa oikeista.
Sen sijaan verkkopankkiin pitäisi mennä aina kirjoittamalla oman pankkinsa verkko-osoite suoraan nettiselaimen osoitepalkkiin tai käyttämällä selaimeen tallennettua kirjainmerkkiä, jossa osoite on varmasti oikein. Osoitteen oikeinkirjoituksen varmistaminen on tärkeää, sillä joissain tapauksissa selain voi tarjota hakukonetuloksia, jos linkissä on edes yksi merkki väärin. Se avaa jälleen oven huijareille.
Toinen luotettavana pidetty vaihtoehto on käyttää mobiilisovellusta.
Yleisesti on hyvä muistaa, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä verkkopankkitunnuksia asiakkaaltaan esimerkiksi sähköpostitse tai tekstiviestillä.
