Sijoittajat: Veroparatiisi sopii vastuulliseen sijoittamiseen

Vastuullisen sijoittamisen asiantuntijoiden mukaan veroparatiisiyhtiöiden välttäminen sijoitustoiminnassa on lisäksi nykyisellään melko mahdotonta. Lähes kaikilla pörssiyhtiöillä on sisaryhtiöiden kautta jonkinlaista toimintaa veroparatiiseissa.

Veroparatiisikytkökset eivät aiheuta muutoksia salkkuun

Esimerkiksi työeläkeyhtiö Ilmarinen ilmoittaa, että sen lähes 30 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta noin 4 prosenttia on rahastosijoituksissa, joiden taustayhtiö on rekisteröity alemman verotuksen maahan. Näistä sijoituksista ei kuitenkaan olla luopumassa.

– Meidän mielestämme suomalaisen sijoittajan ja eläkkeensaajan kannalta rekisteröintimaata suurempi ongelma on konsernien sisäiset rahasiirrot, konsernilainat ja siirtohinnoittelut. Niiden avulla yritykset voivat nollata tuloksensa ja näin sijoittajilta jää osinkotuotot saamatta. Tämä on ongelma, johon Ilmarinen on puuttunut, yhtiön vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske sanoo.

Nordeassa veroparatiiseista on keskusteltu vilkkaastikin, mutta yhtiö ei ole veroparatiisikytkösten takia muuttanut esimerkiksi rahastojensa sijoituspolitiikkaa. Ongelmana on Nordean mukaan jo veroparatiisin epämääräinen käsite. Jos määritelmässä otetaan huomioon ainoastaan alhainen verotus, veroparatiiseja ovat esimerkiksi Irlanti, Hong Kong ja Singapore.

– Veroparatiisit on hyvin läpitunkeva ongelma nykyisessä elinkeinoelämässä, listautuneista yhtiöistä 80–90 prosentilla on rekisteröityneiden sisaryhtiöiden kautta jonkinlaista toimintaa veroparatiiseissa. Siltä on siis hyvin vaikea välttyä. Isona rahastonhoitajana ja varainhoitajana asia varmasti tulee kuitenkin nousemaan pöydälle, se on hyvin vaikea asia, Nordean vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Antti Savilaakso sanoo.

"Sijoitusten poistaminen huono vastuullisuuden menetelmä"

Sekä Nordeassa että Ilmarisessa ajatellaan, että yleensä sijoitusten vetäminen pois on huono vastuullisen sijoittamisen menetelmä. Ilmarinen on joutunut aikaisemmin selittelemään sijoituksiaan muun muassa Meksikon öljykatastrofista tunnetussa BP-yhtiössä sekä EADS-yhtiössä, joka kerää pienen osan liikevaihdostaan Ranskan valtion ydinaseohjelmasta.

Ilmarisen mukaan yritysten kanssa käydään vuosittain satoja keskusteluja. Esimerkiksi BP on Ilmarisen mukaan saanut kehitettyä ympäristövastuutaan, mutta johdon palkkiojärjestelmässä on vielä petrattavaa.

– Emme lähde heti poistamaan yritystä salkustamme, vaan pyrimme vaikuttamaan, koska koemme, että positiivisen muutoksen kautta hyödytämme paremmin sidosryhmiämme. Tiukasti rajoitettu salkku ei tuota turvaavasti ja tuottavasti, ja sen takia me emme voi lähteä laajoihin poistamisiin meidän salkussamme. BP:n kanssa keskusteluja jatketaan. Johdon palkkiojärjestelmä ei kaikin tavoin toteudu sillä tavalla kuin sijoittajan kannalta olisi järkevää, Hyrske sanoo.

Myös Nordean Savilaakson mukaan on harvinaista, että sijoituksia myydään pois vastuullisen sijoittamisen syistä.

– Yhteistyön lopettaminen tiettyjen yritysten kanssa on äärimmäisen tylppä vastuullisen sijoittamisen ase. Kyllä me käymme paljon keskusteluja yritysten kanssa, ennen kuin siihen pisteeseen tullaan.

Vastuullisen sijoittamisen FINSIF-kattojärjestöön kuuluvat jo lähes kaikki merkittävät suomalaiset sijoituspalveluyritykset. Yritykset ovat sitoutuneet muun muassa siihen, että sijoituskohteet noudattavat lainsäädäntöä ja erilaisia kansainvälisiä normeja kuten Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ohjeistuksia ja YK:n ihmisoikeuksien julistusta.

Vastuullinen sijoittaminen on vastuuta myös tuotosta. Sillä tarkoitetaan eri asiaa kuin eettisellä sijoittamisella, jota ohjaa tietynlainen maailmankuva.

Katso Pekko Ylösen juttu (Kymmenen uutiset 5.10.2012)