MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen niputtaa Pekingin olympialaisissa Leijonien jokaisen ottelun ilmaisemalla, mistä hän piti, mistä ei näkemässään. Kolmannessa ottelussa huomiot kohdistuvat Suomen matsiin Ruotsia vastaan, jonka Suomi voitti ikimuistoisesti erikoisten vaiheiden jälkeen maalein 4–3.
Tästä pidin
Leijonat pelasi ikimuistoisen kolmannen erän ja osan jatkoajasta Ruotsia vastaan tavalla, josta ei voinut olla pitämättä.
Tuossa kyseisessä Leijonien turnauksen yhdeksännessä erässä kyse oli oikeastaan ensimmäinen kerta, kun tunnistin Jukka Jalosen Leijonat kunnolla Jukka Jalosen Leijoniksi näissä olympialaissa. Kasvojen pesu Ruotsi-ottelun ensimmäiseen ja toiseen erään oli valtava, ja melkeinpä samanmoinen parannus oli kyseessä suhteessa Slovakia-pelin kolmeen ja niin ikään Latvia-pelin kolmeen pelattuun erään.
Tästä en pitänyt
On käsittämätöntä, että Jukka Jalosen johdolla pelataan viivelähtöjä niin, että syötetään etukäteen aikeet vieläpä näyttäen pakkipakkisyöttö vasemmalta pakilta oikealle pakille kaukalon kulmaan, mistä pelin on käytännössä mahdoton jatkua niin, että se tuottaisi Leijonille säällistä kiekkokontrollia. Semminkin kun Tre Kronor oli skoutannut tuon alkeellisen syötön etukäteen – ja sen jälkeen jälki oli todella rumaa Suomen kannalta.
Monin kohdin Suomen laitahyökkääjät karkasivat kauas keskialueelle Ruotsia vastaan ensimmäisessä ja toisessa erässä niinä hetkinä, kun Tre Kronor antoi vaikkapa vain sellaisen puolikkaan paineen Leijonien pakeille. No, saivatpahan sitten laiturit yrittävät noukkia siellä kiekkoja ilmasta kädellään, kun pakkiparat lähettivät pelivälinettä eteenpäin ns. norsukiekkoina.
