MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen niputtaa Pekingin olympialaisissa Leijonien jokaisen ottelun ilmaisemalla, mistä hän piti, mistä ei näkemässään. Leijonien toinen ottelu käytiin Latviaa vastaan, jonka Suomi voitti niukasti maalein: 3-1.
Tästä pidin
Ottelun alun lievistä pelillisistä vaikeuksista – joihin otan kantaa tuolla jäljempänä – huolimatta Leijonat sai toisen erän puolivälistä alkaen otettua melkeinpä väkisin peliotteen itselleen voittamalla kaksinkamppailuja, lyömällä pelitilanteissa vastustajien asemia asema asemalta ja pelaamalla koko kaukalon alueella, hyökkäysalue mukaan lukien vahvaa kenttätasapainoa. Aivan kuin sitkeästi puolustaneen Latvian pelivoima, jopa jaksaminen olisi lopahtanut Leijonien rypistäessä.
Joskus yksittäinen peli, sen tiukka tilanne tai useat kinkkiset tilanteet palkitsevat päävalmentajan esikuntineen, mitä tulee pelaajavalintoihin ennen turnausta. Otan esiin neljä pelaajaa.
Toni Rajala joutui paikkaamaan jonkin vamman tai muun saanutta Markus Granlundia Troikka-Mannisen ykkösvitjassa. Katsoin tältä osin tarkasti Rajalan suoritusta. Hän sopeutui kohtuullisen hyvin nopeasti pelaamaan hieman kuin imitoiden Granlundia. Hieno pelaajavalinta Jukka Jaloselta ja Jere Lehtiseltä mukaan kokoonpanoon!
Vapauttavan toisen erän maalin tehnyt Valtteri Kemiläinen on hieman vastaava tapaus. Kemiläinen pelaa varsin hyvää perushyökkäyspeliä kaukalon joka osa-alueella, mutta hänellä on repertoaarissa juuri se suoraan-syötöstä-lämäri, jolla hän kiskaisi tärkeän 1-0-maalin Suomelle erinomaisesta syötöstä. Kemiläisen ruutuun oli tarjolla pari muuta rightin puolen pakkia kisajoukkueeseen, mutta voin vain mennä Jalosen tyytyväisiin nahkoihin sillä hetkellä, kun Kemiläisen komea kiskaisu löysi tiensä maalin vasempaan ylänurkkaan.
