MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen suitsuttaa valtoimenaan Kaapo Kakon tekemää läpiajomaalia Kanadaa vastaan ja yksilöi Leijonien kehityskohteet jatkoa ajatellen.
Petteri Sihvonen ottaa läpi turnauksen kantaa Slovakian MM-kisojen erilaisiin ilmiöihin Sihvosen MM-sivallus -osiossaan.
MAINOS
Jääkiekon MM-kisat C Morella!
Slovakia-Suomi lauantaina 11.5. klo 21.10 C More Sport 1/MTV3
Jukka Jalosen hahmo Leijonien penkin takana on mannaa suomalaiselle jääkiekkoilulle. Siellä se operoi, ulkoisesti rauhallisena, vaikka arvatenkin mestarivalmentajan sydän löi kiivaasti, kun hän johti joukkuettaan Kanadaa vastaan. Kun Jalonen valmentaa, siinä on kuin tehtaan takuu.
Leijonat lähtivät Kanadaan vastaan selvällä pelisuunnitelmalla. Pelataan, mitä nähdään, ei pelata, mitä ei nähdä. Tämä toteutui pitkälti ensimmäisessä ja toisessa erässä. Pelissä oli parhaimmillaan todella hyvä rytmi!
On erinomaista, etteivät Leijonien pakit kuljettaneet määräänsä enempää pelivälinettä Kanadaa vastaan. Jääkiekko on syöttöpeli. Lyhyt parimetrinen edisti peliä monta kertaa ja pani Kanadan NHL-pelaajat ahtaalle.
Kevin Lankinen pelasi maalissa nappipelin – sitä se huutaa pelistä toiseen, jos Leijonat mielii tässä turnauksessa pärjätä päävastustajiaan vastaan.
Katsokaapa uudestaan Kaapo Kakon läpiajomaali. Siinä on kaikki. Ehkä huikein hetki on, kun kanadalaisen maila sotkeutuu Kakon jalkojen väliin, mutta Kakko ei suostu kaatumaan; hän vain pitää kiekon kontrollissaan ja nostaa takajalaksi jäävää oikeaa kinttuaan ja vapauttaa vastustajan mailan jalkovälistään, kun vasen luistin hoitaa samalla yksin kaarroksen kohti vastustajan veskarin hanskakäden puoleista nurkkaa, ja mikä rystyuitto tolpan viereen viimeistelee suorituksen! Koko suorituksen vaikeuskerroin on maksimaalinen.
Tästä en pitänyt
Leijonat oli sulaa toiseen erään. Jalonen ei selvästi ollut teroittanut riittävästi pelaajilleen, että "aina – siis aina! – kun on sauma pitää kiekkoa silloin, kun kanadalaiset lähtevät painostushetkensä jälkeen vaihtamaan viisikkoaan, pitäkää pojat kiekkoa, ja jos sen siinä sitten menetättekin, menee se minun, Jalosen piikkiin". Tätä päävalmentajan täytyy teroittaa tänään Slovakia-peliin.
Leijonien pakit ajoivat vastaan hyökkäysalueelle eli "pintsasivat" riittävän kriittisesti ja sitä mukaa säästeliäästi, mutta kerta kaikkiaan vastaan ajot tulee lopettaa tässä turnauksessa saman tien keskialueella! Ei tällä tasolla puolustaja voi ajaa vastaan keskialueella. Voitaisiin pitää sovittuna, ettei niitä enää nähdä tässä turnauksessa. Kiitos.
(Juttu jatkuu videon alla)
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Tätä ihmettelen
Tuomarilinja Suomen ja Kanadan pelissä oli todella salliva. Linja oli jotain aivan muuta kuin kotoisessa Liigassamme. Jos ja kun tämä on linja turnauksessa, on Leijonien sopeuduttava siihen pikaisesti. Ei nyt sentään saanut kahvakiekkoa pelata, mutta ei se kaukana siitä ollut. Ja selkäänkin sai ajaa liki surutta. Yleensä turnausten alussa on ollut pikkutarkka linja, joka on sulanut hiljalleen pois. Nyt nähtiin jotain aivan päinvastaista.
Tätä odotan
Odotan Jaloselta, Antti Pennaselta ja Mikko Mannerilta täsmävalmennusta Slovakia-pelin tiimoilta. Samassa hengessä kuin aikoinaan 2011 Jalonen koutsasi Bratislavassa. Kyllä joku Henri Jokiharju ymmärtää, kun hänelle sanoo, ja näyttää videolta, ettei se omalta alueelta hyökkäämään lähteminen ole mikään hollituvan ovi, josta mennään ja tullaan, miten milloinkin sattuu. Kun oma vaihto on kesken, ei silloin lähdetä jalalla nostamaan kiekkoa tai kiskaista pitkää syöttöä kauas vastustajan siniviivan tuntumaan. Paljolti tämä on apukoutsi Pennasen käsissä, hän peluuttaa ja operoi pakkien kanssa. Pennanen kyllä ymmärtää, mitä tarkoitan.
Slovakiaa vastaan pitää pelata samalla tavalla kuin Kanadaa vastaan pelattiin ensimmäisessä erässä: kiekkoa kontrolloiden, lyhyin syötöin ja viisikko tiiviinä ja valmiina sekä hyökkäämään että puolustamaan.
Sitä kovin toivoisi näkevänsä hieman pidempiä hyökkäysalueen hyökkäyspelejä Leijonilta. Jos on meininki, se ei ihan käynyt vahvaa Kanadaa vastaan ilmi, vyörytellä kiekkoa laitoja pitkin ja päädyn kautta, sen soisi tapahtuvan Slovakiaa vastaan ohjelmallisesti ja säännönmukaisesti. Konsti ei ole ihan helppo, sitä pitää työstää alkusarjan peleissä, että se on sitten kunnossa puolivälieräottelussa.
Ei muuta kuin kova altavastaajahenki päälle vain Leijonat! Niin että sorretun voima jyllää! Se siitä sitten Slovakia-ottelun kuluessa ja matsin käydessä muuttuu pelin isännyydeksi ja herruudeksi. Slovakian hurmokseen on syytä vastata taktisella viileydellä ja kovalla kaksinkamppailupelaamisella. Odotan, että tämä nimetön ja suotta parjattu Leijona-joukkue parantaa pelistä seuraavaan läpi turnauksen.
