Joidenkin sienilajien kesäkausi voi jäädä väliin. Myös syyssato voi jäädä paikoittain heikoksi.
Keskikesän sienisato on jäänyt heikoksi kuivien ja kuumien säiden vuoksi. Heinäkuussa yleensä satoa tekevät kantarellit sekä tatti- ja haperolajit ovat olleet vähissä.
Jyväskylän yliopiston tutkijan Panu Halmeen mukaan luontaisestikin kuivat metsät ovat nyt sienistä tyhjiä.
– Jos oikeasti on tosi kuiva koko tämä lämmin kesäkausi, niin joidenkin sienien kesäkausi voi jäädä lähes väliin, Halme arvioi.
Lue myös: Tuleeko tästä kaikkien aikojen lämpimin kesä Suomessa? Uusi kuukausiennuste enteilee muuta
Halmeen mukaan sieniä alkaisi tulla vasta hieman pidemmän kostean jakson jälkeen, jos maa ehtisi kunnolla kastua.
– Joku ukkoskuuro tai lyhyt sadekuuro ei siihen kovin paljon vaikuta.
Pintamaa on niin rutikuivaa, että sadevesi jää kaikki siihen. Yksittäisen sadekuuron jälkeen ei kannata mennä mitään etsimään, vaan kannattaa odottaa pidempää sadejaksoa.
Halme kuitenkin muistuttaa, että aina on löydettävissä paikkoja, missä sienet pystyvät kasvamaan kuivallakin kelillä. Esimerkiksi kantarelleja voi löytää nytkin kosteilta paikoilta, kuten rannoilta ja puronvarsilta tai lähteikköisistä paikoista.
Lue myös: Lohikalat ja muikku kärsivät erityisesti vesien lämpenemisestä – ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat Suomen vesistöihin
Syyssatokin voi paikoittain kärsiä
Kuivan kesän vaikutukset syksyn sienisatoon jäänevät pieniksi. Halmeen mukaan oikein kuivilla seuduilla rihmastot ovat voineet kärsiä kesäkaudella liikaa ja loppusyksyn sato voi jäädä vähäisemmäksi.
– Mutta en koskaan muista sellaista, että helteinen kesä aiheuttaisi sitä, ettei koko syksynä tule sieniä. Syyspuolen lajeja varmasti tulee, mutta joidenkin lajien sato voi jäädä tosi paljon vähäisemmäksi, Halme sanoo.
Esimerkiksi, jos tyypillisesti jo juhannuksesta kerättävää kantarellia tulisi syyskuussa, satoa ehtisi silloin tulemaan paljon tavallista vähemmän.
Syksyn sienilajeista suppilovahveroa on runsaimmin eteläisessä Suomessa vasta lokakuussa, joten se ehtii helposti tekemään suuremman sadon. Myös monet lahoavalla puuaineksella kasvavat sienet kuten koivunkantosieni ja kuusilahokka voivat tehdä satoa syksyn kosteudessa.
Ylipäätään lahottavilla sienillä on vähemmän säännönmukaista kausittaisuutta, koska ne eivät ole riippuvaisia elävän puun kausivaihtelusta.
– Ne voivat tehdä itiöemiä käytännössä milloin tahansa, kun olosuhteet ovat hyvät, Halme kertoo.
Lue myös: Maastopalotehtäviä heinäkuussa nelinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna
Helteet heikentäneet myös marjasatoa
Kuivuus ja helteet ovat vaikuttaneet myös metsien marjasatoihin.
Mustikan sato on jäämässä keskinkertaiseksi runsaasta kukinnasta ja onnistuneesta pölytyksestä huolimatta, tiedottaa Luonnonvarakeskus (Luke). Havaintometsissä raaoista mustikoista on kypsynyt marjoiksi hieman yli 60 prosenttia, kun pitkäaikainen keskiarvo on yli 80 prosenttia.
Paremmin kuivuutta kestävän puolukan sadosta voi tulla hyvä, arvioi erikoistutkija Rainer Peltola Luken tiedotteessa. Havaintometsissä puolukan kukista yli 90 prosenttia on hedelmöittynyt, kun pitkäaikainen keskiarvo on hieman yli 60 prosenttia. Puolukka on Suomessa vielä raakilevaiheessa.
Helteet ovat verottaneet myös hillasatoa, joka jää keskinkertaiseksi. Hilla kukki runsaana, mutta raakileeksi päätyi vain noin neljännes.