Lapissa sienisyksy oli erinomainen. Etelärannikon sienettömyys voi vaikuttaa heikentävästi puustoon.
Syksyn sienitilanne on ollut vaihteleva eri puolilla Suomea. Lapissa nyt jo päättynyt sienikausi oli erinomainen, kun taas pääkaupunkiseudulla ja Kaakkois-Suomessa sienestäjät ovat joutuneet palaamaan kotiin tyhjin korein. Paras sienisato on tällä hetkellä Turun seudulla, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon sieniasiantuntija Pertti Salo.
– Myös Pohjois-Karjalassa oli hyvä tattisato, Etelä-Savossa oli myös paljon kantarellia. Hämeenlinnassa ja Lahdessa alkaa nyt suppilovahvero nousta, Salo kertoo.
Pirkanmaalla ja Pohjois-Hämeessä ei Salon mukaan ole päästy nauttimaan sienistä. Huonoin sienisyksy on kuitenkin ollut pääkaupunkiseudulta Vaalimaan suuntaan, missä Salon mukaan sienitilanne "on ollut täysi nolla".
Tämä johtuu Salon mukaan siitä, että loppukesä oli etelässä ja idässä kuuma ja kuiva.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Etelä-Suomessa satoi kesällä yleisesti tavanomaista vähemmän. Idempänä Suomenlahden rannikolla ja Kaakkois-Suomessa loppukesä oli kuiva. Sen sijaan Länsi- ja Pohjois-Suomessa kesän aikana satoi tavanomaista enemmän.
Jos maassa ei ole sieniä, myös puut kuolevat
Sieniasiantuntija Salon mukaan sieniä on ollut tänä syksynä poikkeuksellisen vähän etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa.
– Suomen rantakaistaleella heikoin syksy mitä olen koskaan nähnyt, ja olen aloittanut sienestyksen vuonna 1976, hän sanoo.
Sienettömyydellä on kohtalokkaat seuraukset myös muulle luonnolle, koska pohjoista havumetsävyöhykettä ei olisi olemassa ilman sieniä, Salo kertoo.
– Sienet ovat täydessä symbioosissa puiden kanssa. Ne ottavat maasta veden ja ravinteet ja antavat ne puille. Puut eivät voi ottaa maasta mitään [ravinteita] ilman sieniä. Vastaavasti sienet saavat puilta takaisin valmiit yhteyttämistuotteet.
Se, miten etelän ja Kaakkois-Suomen sienetön syksy tulee vaikuttamaan havupuihin, nähdään vasta keväällä.
– Puita tulee varmasti kuolemaan. Jonkin verran koivuja on jo kuollut, Salo sanoo.
Salon mukaan etelässäkin on vielä pieniä toiveita suppilovahveroista, koska ne kestävät jonkin verran hallaa. Muille ruokasienille, kuten rouskuille, tateille ja haperoille, alkaa olla jo liian kylmää.
– Nyt saattaa vielä jotain tulla, mutta viikon päästä on jo liian myöhäistä. Jos nyt menee metsään, niin ainakin näkee, ovatko suppilovahverot lähteneet kasvuun.
Puolukkatilanne on koko Suomessa keskimäärin hyvä
Syksyn puolukkasato on valtakunnanlaajuisesti keskimäärin hyvä, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.
– Alueellisia ja paikallisia vaihteluja on, niin kuin aina. Pohjois-Suomessa puolukkaa on oikein hyvin, samoin Pohjanmaalla ja Satakunnan alueella. Etelärannikon tuntumassa ja Kaakkois-Suomessa puolukkaa on heikommin.
Peltolan mukaan Kaakkois-Suomessa oli myös puolukan kukkia tänä vuonna vähemmän kuin muualla Suomessa.
– Siihen on voinut vaikuttaa peräti viime vuoden ankara kuivuus, sillä kukka-aihiot muodostuvat jo edellisenä kasvukautena, hän kertoo.
Puolukan pölytys onnistui kaiken kaikkiaan Peltolan mukaan tavanomaisesti tai jopa tavanomaista paremmin.