Sienestäjät pääsevät monipuolisen sadon äärelle – herkimmät lajikkeet saattavat kuitenkin jäädä kokonaan tulematta

Viileä sää hidastaa merkittävästi ravinteiden kulkeutumista maaperässä, joten kunnon sienisadon kehittymistä saa toistaiseksi odottaa. Kuitenkin sateet takaavat samalla sadon monimuotoisuutta.

– Mitä alhaisempi lämpötila on, sitä vähemmän puut yhteyttävät. Sienet taas saavat puiden kautta ravintonsa, Jalkanen sanoo.

Viileys ei vie satoa kokonaan, mutta jotkin herkemmät lajikkeet reagoivat radikaalisti kylmään säähän niin, että ne jäävät kokonaan tulematta. Jalkasen mukaan tällaisia ovat ainakin keskikesän lajit haperot ja kangastatti, jos olosuhteet eivät ole kasvuaikana suotuisat.

Myös herkkutatti saattaa pysyä joinakin vuosina lähes kokonaan piilossa, kun taas toisina vuosina siitä saattaa saada kaksikin satoa, ensimmäisen kesä–heinäkuussa ja toisen lähempänä syksyä.

Kantarelleja etelästä pohjoiseen

Tälle kesälle punikkitatin aalto on jo ohi. Jalkanen kertoo, että kyseinen laji tuntuu enää pilaantuneena hajuna nenässä metsissä kulkiessa.

Kantarelleja on voitu poimia Etelä-Suomessa heinäkuun alkupuolella. Niitä nousee maasta Jalkasen mukaan Lapissa asti.

– Minulla on niille kymmenen eri keruupaikkaa, jotka pysyvät visusti omassa tiedossani, Rovaniemeltä tavoitettu Jalkanen toteaa.

Hän lisää, että lämmenneiden syksyjen vuoksi suppilovahveroitakin voi kerätä nykyisin pohjoisessa, kun vielä 1980-luvulla viileät kesät estivät niiden kehityksen.

Kävelijä löytää aarteet

Sienten kasvupaikoissa on vaihtelua vuosittain. Jos viime vuonna keräsi korvasieniä tietyltä alueelta, ei ole taattua, että niitä tänä vuonna löytää samasta paikasta ainakaan samoissa määrin.

– Korvasieni voi kasvaa joskus kostealla alustalla ja toisella kerralla kuivalla maalla. Mennyt vuosi määrittää kasvumahdollisuuksia eniten, Jalkanen sanoo.

Jalkasen mukaan ei suinkaan pidä lannistua, jollei keruukori heti ala täyttyä.

– Sienestyshän on mahtavaa hommaa. Kannattaa vain kävellä, kävellä ja kävellä ja tarkistaa tilanne parin viikon välein, käydä läpi erilaisia paikkoja. Kyllä niitä sitten löytyy, hän rohkaisee.

Kausi kestää marraskuulle

Luken mukaan sienikausi kestää kokonaisuudessaan noin puoli vuotta. Sen aloittavat toukokuussa ilmestyvät korvasienet, minkä jälkeen seuraavat kantarellit, haperot, kangastatti ja herkkutatti. Heinäkuusta alkaen nousevat rouskut.

Sienikauden päättävät muun muassa syksyiset lampaankäävät, valmuskat ja suppilovahvero, jota voi löytää kuusimetsien sammalikosta vielä marraskuussa.

Sademäärä, kasvukauden lämpötila, metsikön puulajisuhteet, metsän ikä, puuston tiheys, latvusvarjostus sekä kasvumaasto määrittävät sienten olosuhteita ja ilmestymistä.

Luken mukaan runsassatoisena vuonna ruokasieniä kerätään talteen jopa noin 16 miljoonaa kiloa ja heikoimpina sienivuosina vain noin 3 miljoonaa kiloa.