Koulujen aloituksen kanssa samaan tahtiin alkavat tällä viikolla monissa kaupungeissa 12–15 vuotiaiden perusterveiden lasten ja nuorten koronarokotukset. Perustelut rokotusten aloittamiselle kyseisessä ikäryhmässä ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan olemassa, vaikka nuoret aikuisia harvemmin sairastuvat tilastojen mukaan koronan vakavaan tautimuotoon.
Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRARin vuonna 2020 tekemän päätöksen mukaisesti kaikille suomalaisille ja Suomessa asuville tarjotaan mahdollisuus saada koronarokotus, sitä tahtoessaan. Näin on myös 12–15-vuotiaiden kohdalla.
– Tämä on sen rokotusstrategian eteenpäin viemistä, Nohynek sanoo.
Valtioneuvosto muutti koronarokotuksia koskevaa asetusta viime viikolla. Muutospäätöksen jälkeen rokotuksia saivat maanantaista 9. elokuuta alkaen kaikki 12 vuotta täyttäneet.
Kouluterveydenhuolto huolehtii pääosin koululaisten rokottamisesta, ja lapsi saa lähtökohtaisesti itse päättää, ottaako rokotuksen vai ei.
– Terveydenhuollon ammattilainen sitten arvioi, onko lapsi riittävän kypsä tekemään päätöksen. Jos näin on, rokotukseen ei välttämättä tarvita vanhempien suostumusta.
– Voi toki myös olla, että vaikka lapsi olisi kypsä tekemään itse päätöksen, hän haluaa keskustella asiasta vanhempien kanssa, Nohynek sanoo.
Hyödyllistä vai haitallista?
Kun nuoria koskeva käyttölupa Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotteelle kesällä annettiin, sitä oli tutkittu Euroopan lääkevirasto EMAn mukaan 2 260:lla 12-15-vuotiaalla, mikä kuulostaa pieneltä määrältä.