12–15-vuotiaita rokotetaan, vaikka lapsilla on pieni riski joutua tehohoitoon – THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, miksi lapset on silti syytä rokottaa

2:07
Vaikuttaako ikä koronarokotteen suojan tehoon? Tässä ajankohtaisimmat kysymykset ja vastaukset immuniteetista

Koulujen aloituksen kanssa samaan tahtiin alkavat tällä viikolla monissa kaupungeissa 12–15 vuotiaiden perusterveiden lasten ja nuorten koronarokotukset. Perustelut rokotusten aloittamiselle kyseisessä ikäryhmässä ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan olemassa, vaikka nuoret aikuisia harvemmin sairastuvat tilastojen mukaan koronan vakavaan tautimuotoon.

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRARin vuonna 2020 tekemän päätöksen mukaisesti kaikille suomalaisille ja Suomessa asuville tarjotaan mahdollisuus saada koronarokotus, sitä tahtoessaan. Näin on myös 12–15-vuotiaiden kohdalla. 

– Tämä on sen rokotusstrategian eteenpäin viemistä, Nohynek sanoo.

Valtioneuvosto muutti koronarokotuksia koskevaa asetusta viime viikolla. Muutospäätöksen jälkeen rokotuksia saivat maanantaista 9. elokuuta alkaen kaikki 12 vuotta täyttäneet.

Kouluterveydenhuolto huolehtii pääosin koululaisten rokottamisesta, ja lapsi saa lähtökohtaisesti itse päättää, ottaako rokotuksen vai ei.

– Terveydenhuollon ammattilainen sitten arvioi, onko lapsi riittävän kypsä tekemään päätöksen. Jos näin on, rokotukseen ei välttämättä tarvita vanhempien suostumusta.

– Voi toki myös olla, että vaikka lapsi olisi kypsä tekemään itse päätöksen, hän haluaa keskustella asiasta vanhempien kanssa, Nohynek sanoo. 

Hyödyllistä vai haitallista?

Kun nuoria koskeva käyttölupa Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotteelle kesällä annettiin, sitä oli tutkittu Euroopan lääkevirasto EMAn mukaan 2 260:lla 12-15-vuotiaalla, mikä kuulostaa pieneltä määrältä.

Nohynekin mukaan yleensä päätökset rokotteiden käyttöönotosta ja myyntiluvasta tehdään, kun rokotetta on tutkittu tuhansilla. 

– Lääkeviranomainen Euroopassa ja Yhdysvalloissa on tulkinnut, että tutkimustietoa on riittävästi, kun lapsia on tutkittu runsas 2 000 Biontech-Pfizerin ja runsas 3 000 Modernan rokotteella. Näiden pohjalta on saatu tietoa, kuinka hyvin rokote muodostaa vasta-aineita ja estää PCR-positiivista tautia. Suojateho on itse asiassa 100 prosenttia.

– Tässä on lääkeviranomaisten kanssa katsottu, että epidemia jyllää siihen vauhtiin, että lapsiakin sairastuu koronan vakavaan tautimuotoon ja mahdollisesti myös pitkittyneeseen tautimuotoon. Syy lasten rokottamiseen on siis olemassa. Jos myyntilupaa antamista pitkitettäisiin, hintana on sairastuneita lapsia.

Rokotteesta saatavan hyödyn suhde haittoihin on tutkimusten mukaan paljon suurempi. 

– Haittoja ei toki pidä vähätellä. Ne ovat hyvin samanlaisia kuin aikuisilla, eli päänsärkyä, väsymystä, lihassärkyä ja pistospaikan kipua. On tulkittu, että lähes sadan prosentin suojalla, hyötyhaittasuhde on kuitenkin runsaasti hyödyn puolella. 

Lapsia vain vähän tehohoidossa

Koko koronaepidemian aikana Suomessa on joutunut viisi lasta tehohoitoon koronataudin takia, ja koronatauti on yleensä lieväoireinen nuoremmilla ikäluokilla vanhempiin verrattuna.

– Tehohoidossa on ollut viisi, mutta sairaalahoidossa runsaasti enemmän, ja meillä on runsas 5 000 pcr-positiivista ikäryhmässä 12-15-vuotiaat. Heistä todennäköisesti jotkut tulevat sairastumaan pitkittyneeseen tautimuotoon, Nohynek kommentoi. 

KRARin yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa tekemän tulkinnan mukaan on kuitenkin parempi rokottaa lapsia kuin jättää rokottamatta, ja samaa mieltä olivat sekä STM että THL.

Sen lisäksi, että rokote estää vakavaa tautimuotoa, se on askel kohti normaalia elämää.

– Rokote saattaa olla myös pääsy kouluun, harrastuksiin ja kavereiden luo, kun vanhempien ei tarvitse enää pelätä vakavaa tautimuotoa lapsella.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja