Kuritusväkivalta ei ole kadonnut Suomesta. Viime vuosina asenteet näyttävät koventuneen ja tietoisuus siitä, että lasten väkivaltainen kurittaminen on laissa kiellettyä, on heikentynyt. Tämä selviää Lastensuojelun Keskusliiton uudesta selvityksestä.
Vantaan turvakodissa asiakkaat eivät juuri puhu kuritusväkivallasta, mutta syy voi olla se, etteivät he tiedä, mitä sillä tarkoitetaan.
– Kuritusväkivallan lisääntyminen ei varsinaisesti näy meillä täällä turvakodissa, mutta toki voi olla kyse siitä, että vanhemmat eivät osaa tunnistaa kuritusväkivaltaa ja siksi eivät osaa kertoa siitä, arvioi turvakotitoiminnan päällikkö Eeva Myllys Vantaan turvakoti ry:stä.
Retuuttaminen on yleistynyt
Lastensuojelun Keskusliiton kyselyn mukaan asenteet kuritusväkivaltaa kohtaa ovat viime vuosina muuttuneet sallivampaan suuntaan.
14 prosenttia vastaajista piti kuritusväkivaltaa hyväksyttävänä kasvatuskeinona ja 44 prosenttia oli itse käyttänyt jotain kuritusväkivallan muotoa. Erityisesti kovakourainen kiinni tarttuminen tai retuuttaminen näyttää yleistyneen. Myös väkivallalla uhkailu on lisääntynyt.
Sen sijaan tukistaminen, luunapit ja läimäytykset ovat vähentyneet.
– Kyllä ihmiset tietävät, että kuritusväkivalta on kiellettyä, mutta ehkä enemmän tämä liittyy siihen, että kuritusväkivaltaa ei tunnisteta. Ei tiedetä, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä ja mikä on kuritusväkivaltaa, pohtii Myllys.
Lakia ei tunneta
Kuritusväkivalta on Suomessa ollut lailla kiellettyä jo vuodesta 1984. Tietoisuus asiasta on hieman heikentynyt: 8 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, salliiko laki ruumiillisen kurituksen.
Lapset voivat altistua väkivallalle joko suoraan tai välillisesti.
– Usein asiakasperheissä lapset ovat vähintään altistuneita väkivallalle. He näkevät ja kuulevat tilanteita, vaikka vanhemmat saattavat ajatella, että lapset ovat nukkumassa tai toisessa huoneessa. Toki ihan lapsiin kohdistuvaa väkivaltaakin näyttää olevan aika paljon, toteaa Myllys.
Miehet suhtautuvat sallivammin kuritukseen
Selvityksen mukaan miehet suhtautuvat naisia hyväksyvämmin kuritusväkivallan käyttöön. Ne vanhemmat, jotka ovat itse kokeneet lapsina kuritusta, suhtautuvat siihen myönteisemmin. Ajatustapojen muuttaminen vaatii tukea ja apua.
– Kuritusväkivaltaan liittyen tietysti tietoisuuden lisääminen ja tuki siihen vanhemmuuteen ja siihen liittyviin pulmakohtiin. Perheet tarvitsevat apua siihen, että löydetään yhdessä niitä myönteisiä kasvatustapoja, sanoo Myllys.
Lastensuojelun Keskusliiton Taloustutkimukselta tilaamaan kyselyyn vastasi nettipaneelissa 1011 15-79-vuotiasta suomalaista.