Lasten kuritusväkivalta ei ole enää piiskaamista ja luunappeja vaan paljon arkisempia asioita – "Vanhempien henkinen kuorma on ollut iso"

– Odotin että kyselyn tulokset olisivat menneet myönteisempään suuntaan, kommentoi Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen.

Kuritusväkivalta nähdään vähemmän haitallisena kuin aiemmin. Kyselyyn vastanneista 14 prosenttia piti kuritusväkivaltaa hyväksyttävänä ja jopa 44 prosenttia myönsi käyttäneensä kuritusväkivallan jotain muotoa.

– Kysely tehtiin koronapandemian aikana, mutta ihan täyttä varmuutta ei ole, paljonko ajankohta vaikutti asenteiden muuttumiseen, Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntija Annukka Paasivirta kertoi.

Asiantuntijat myöntävät, että pandemian aikana vanhemmilla on vaikeaa saada yhteiskunnalta tukea ongelmatilanteisiin. Lisäksi perheet olivat paljon yhdessä kotona.

– Tilanteita, joissa täytyy olla kasvatuksellisesti myötätuntoinen lasta kohtaan, oli enemmän. Tilanteita, joissa pinna voi palaa, vaikka haluaisi olla vanhempana. Henkinen kuorma on ollut iso, Ensi- ja turvakotien liiton Muukkonen jatkaa.

Vanhempien lapsiinsa kohdistamassa väkivallassa ei nykyään ole kyse piiskaamisesta tai luunapeista, jotka moni mieltää ainoaksi kuritusväkivallan muodoksi. Mukana on retuuttamista, lapsen kovakouraista kohtelua, mutta myös henkistä väkivaltaa.

– Sitä on huomiotta jättäminen ja tunnekylmyys. Jos sellainen jatkuu pitkän aikaa, se on yhtä lailla vahingollista lapsille, Muukkonen jatkaa.

Lue lisää: Kuritusväkivalta ei ole kadonnut Suomesta: Kovakourainen kiinni tarttuminen, retuuttaminen ja väkivallalla uhkailu ovat lisääntyneet

Yhä useampi ei tiedä, ettei lastaan saa kurittaa

Lastensuojelun keskusliitto on seurannut vanhempien kasvatusasenteita vuosikymmenten ajan. Kyselyssä vastauksiin tuli selvä käänne huonompaan suuntaan.

90 prosenttia tietää yhä, että lapsen ruumiillinen kuritus on laissa kiellettyä, mutta yhä useampi ei tiedä. Kun vuonna 2017 vastaajista 3 prosenttia ei osannut sanoa, salliiko laki ruumiillisen kurittamisen, nyt lukema oli 8 prosenttia.

– Alle 35-vuotiaista 17 prosenttia ei osannut vastata, onko tämä lailla kiellettyä. Kouluterveyskyselyissä näkyy, että väkivalta lapsia kohtaan on kasvussa eri muodoissa. Tulos kertoo, että nyt on avoimemman keskustelun paikka lapsiin kohdistuvasta väkivallasta kouluissa ja kotona. Mikä on sallittua ja mikä ei, Paasivirta kysyy.

Asiantuntijat muistuttavat, että laissa ei suoraan sanota, mitä on kuritus- tai kasvatuksellinen väkivalta. Onko raja ylittynyt, sen määrittää mahdollinen rikostutkinta.

– Mutta jo lasten oikeuksien sopimus ohjaa meitä kasvattamaan ymmärryksellä ja hellyydellä, Paasivirta muistuttaa.

Kysely paljasti, että joka toinen lapsena fyysisesti kuritettu siirtää kokemuksensa oman lapsensa kasvatukseen. Enemmistä heistä oli miehiä.

 – Kuritetuista puolet kurittivat itse. Mutta puolet ovat onnistuneet katkaisemaan kierteen, Paasivirta sanoo.

Miten toinen puolikas saadaan tunnistamaan ongelma? Asiantuntijoiden mukaan yhteiskunnassa on lisättävä keskustelua myötätunnosta sekä kannustavan kasvatuksen keinoista. Myös neuvoloissa on tärkeä kysyä vanhemmilta, miten heitä on aikanaan kasvatettu.