Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tuoreen selvityksen mukaan vahvaa puolustuskykyä ylläpitäneellä ja Venäjään turvallisuusuhkana aina keskittyneellä Suomella ei pitäisi olla vaikeuksia sopeutua Naton uuteen linjaan.
Strateginen sijainti ja maan koko sekä sotilaalliset vahvuudet, mukaan lukien arktinen erityisosaaminen, voivat tutkijoiden mukaan antaa Suomelle hyvän lähtökohdan saada sanansa kuuluviin liittokunnan "keskikokoisena" jäsenenä.
Matti Pesun ja Tuomas Iso-Markun laatiman selvityksen mukaan Suomen kannalta tärkeimpiä osia Naton uudistusprosesseissa ovat komento- ja joukkorakenteet sekä operatiivinen suunnittelu.
– Suomen näkökulmasta Natolla pitää olla toimiva komentorakenne sekä riittävät joukot ja operatiiviset suunnitelmat Pohjois-Euroopan ja Suomen vahvistamiseksi tilanteessa, jos Naton pelote ei ole toiminut, tutkijat summaavat.
Suomen puolestaan täytyy sovittaa omat suunnitelmansa Naton vastaaviin sekä tehostaa kykyään vastaanottaa ja ylläpitää maahan mahdollisesti tulevia liittolaisjoukkoja.
Suomen syrjäinen mutta strateginen sijainti etulinjassa
Tutkijoiden mukaan Suomen tulevan Nato-roolin muodostumiseen vaikuttavat voimakkaasti neljä maantieteellistä tosiasiaa: voimakas riippuvuus Itämeren kuljetusreiteistä, sijainti Venäjän etulinjassa, tärkeä rooli arktisen alueen puolustuksessa Kuolan niemimaan ja Norjan rannikon välissä sekä sijainti etäällä mahdollisista täydennysjoukoista.
Suomen voi sanoa muodostavan lähes yksinään Naton "koillisen sivustan" ja siirtävän yhdessä Ruotsin kanssa Naton painopistettä selvästi pohjoisemmaksi.