Stubb vierailee tänään maassa, josta tuli yllättäen yksi Ukrainan tärkeimmistä tukijoista

Ondercon mukaan vain marginaaliset ryhmät Alankomaissa vastustavat Ukrainan tukemista. Suuri enemmistö myös tukee Ukrainan liittymistä Natoon ja EU:hun tulevaisuudessa.

Muutos aiempaan on huomattava. Onderco muistuttaa, että vielä vuonna 2016 alankomaalaiset hylkäsivät kansanäänestyksessä EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen.

Täysimittaisen sodan puhjettua silloinen pääministeri ja nykyinen Naton pääsihteeri Mark Rutte paalutti parlamentissa, että Ukrainan sota on myös Alankomaiden sota.

– En sano, että kirjaimellisesti olisimme sodassa Venäjän kanssa, mutta on autettava Ukrainaa kaikin mahdollisin resurssein voittamaan tämä sota. Teemme sen itsemme vuoksi, emme Ukrainan, Rutte sanoi tuolloin.

Vahva tuki on jatkunut koko sodan ajan, vaikka Alankomaissa on pidetty sen aikana kahdet parlamenttivaalit. Lokakuussa pidettyjen vaalien jälkeen uutta hallitusta ei ole vielä ole, mutta sitä muodostamassa olevat pääpuolueet ovat sitoutuneet ylläpitämään tukea.

Sodassa houkutteleva kohde Venäjälle

Venäjän uhkaa ei Alankomaissa kuitenkaan pidetä pelkästään Naton itäisiin jäsenmaihin kohdistuvana.

Maan tuoreimmassa puolustusselonteossa nostetaan esille skenaario, jossa sotilaalliset iskut maahan olisivat mahdollisia, jos sota syttyisi Venäjän ja Naton välille. Silloin se toimisi tärkeänä kauttakulkureittinä manner-Eurooppaan saapuville britti- ja amerikkalaisjoukoille.

– Tämän estääkseen, Venäjä voisi yrittää sabotaasia alankomaalaisia satamia, moottoriteitä, lentokenttiä, jokia ja rautateitä kohtaan. Myös ohjusiskujen uhka on mahdollinen, selonteossa todetaan.

Presidenttiparin valtiovierailu Alankomaissa alkaa seremonioilla Dam-aukiolla Amsterdamin keskustassa.Copyright © 2025 BACKGRID, Inc./All Over Press

Jo nyt Venäjän hybriditoimet kohdistuvat Alankomaihin. Maan sotilastiedustelupalvelun MIVD:n mukaan Alankomaat on Venäjää kiinnostava kohde merkittävänä Ukrainan tukijana sekä kansainvälisten organisaatioiden ja teknologiayritysten sijaintipaikkana.

Maan tiedustelupalveluiden mukaan Venäjän toimet Alankomaita vastaan ovat sisältäneet peiteltyä vaikuttamistoimintaa, vakoilua, kyberhyökkäyksiä ja jopa fyysistä sabotaasia. Venäjästä on myös tulossa aiempaa riskinottohaluisempi iskiessään yhä aggressiivisemmin Ukrainan tukijoita vastaan.

– Harmaa alue sodan ja rauhan välillä on muuttunut yhä tummemmaksi, MIVD:n johtaja Peter Reesink sanoi parlamentissa tänä syksynä.

Yhdessä toisen tiedustelujohtajan kanssa Reesink on ehdottanut, että maan hallitus harkitsisi keinovalikoimaan myös vastaiskuja Venäjän hybriditoimia vastaan. Heidän mielestään pelkkä tekijän tunnistaminen ja uhrien informoiminen eivät riitä keinoiksi pysäyttää hyökkäyksiä, vaan hintaa tekijälle on kasvatettava.

"Putinin tavoite kääntyi itseään vastaan"

Mielipidemittausten mukaan selvä enemmistö alankomaalaisista tukee Naton kesäkuussa sopimaa tavoitetta käyttää viisi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin.

Ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan menotaso oli vielä kaukana silloisesta kahden prosentin tavoitteesta, vain noin 1,3 prosentissa.

– Puolustus nähtiin lähinnä "kivana ekstrana" eikä sotaan Euroopassa uskottu. Osa puolueista ajoi jopa puolustusmenojen leikkaamista entisestään, professori Michel Onderco sanoo.

Tänä vuonna Alankomaiden puolustusmenojen arvioidaan olevan noin 2,5 prosentin tasolla. Viiden prosentin täyttämisestä vallitsee Ondercon mukaan laaja konsensus yhteiskunnassa.

Mielet ovat muuttuneet myös suhteessa Natoon.

– On jooa yllättävää, miten nopeasti tuki Natolle ja vahvemmalle puolustukselle kasvoi vuonna 2022. Jos Putinin tavoite oli heikentää liittokunnan päättäväisyyttä hyökkäyksellään Ukrainaan, se tavoite kääntyi itseään vastaan.