Puolustusliitto Naton ydinasepelotepolitiikka avaa Suomelle uuden poliittisen toimintakentän, jossa on tarjolla eri vaihtoehtoja osallistumisen aktiivisuudelle.
Näin todetaan Ulkopoliittisen instituutin ja Tampereen yliopiston tänään julkistetussa tutkimuksessa. Sen mukaan Naton jäsenet osallistuvat nykyisellään liittokunnan ydinasepolitiikkaan hyvin vaihtelevin panostuksin, mikä jättää Suomellekin mahdollisuuksia valita.
Tutkijoiden mukaan Suomi voi pysytellä passiivisessa roolissa osallistuen vain ydinasepelotteeseen liittyvään suunnittelutoimintaan.
Halutessaan Suomi voi toimia myös aktiivisemmin osallistumalla Naton ydinasepelotetta tukeviin operatiivisiin toimiin, kuten esimerkiksi harjoitteluun. Tieto harjoittelussa tätä nykyä mukana olevista maista ei ole julkista, mutta arviot lukumäärästä liikkuvat 13:sta 15:een.
Suomi voi myös osoittaa sotilaallisia kykyjään Naton ydinaseoperaatioiden tukitoimiin (CSNO). Tässä voi olla kyse esimerkiksi tiedustelutiedon jakamisesta, elektronisen sodankäynnin kyvyistä, ilmatorjunnasta kaukovaikutuskyvyistä tai vaikka lääkintähuollosta.
Lue myös: Ruotsin Nato-jäsenyys voi saada Unkarin hyväksynnän helmikuun alussa: "Tämä on poliittista sirkusta"
Kaikkein pidemmälle menevässä vaihtoehdossa Suomi voisi pyrkiä mukaan Naton niin kutsuttuun ydinasejako-ohjelmaan. Siinä on mukana nykyään seitsemän liittolaista, suurimpana ryhmänä Yhdysvaltain Eurooppaan sijoitettujen B61-ydinpommien isäntämaat.