Naton uusi joukkorakenne lisää nopeammassa valmiudessa olevien joukkojen määrää huomattavasti, ja jokaisen liittolaismaan on kannettava kortensa kekoon. Julkinen keskustelu asiasta antaa vielä odottaa itseään.
Nato on vahvistanut pelotettaan Venäjää vastaan jo pian kymmenen vuotta, Krimin valtauksesta saakka. Prosessi kiihtyi entisestään, kun laajamittainen hyökkäys Ukrainaan alkoi puolitoista vuotta sitten.
Pelotteen rakentamisen osana Natolle on laadittu ensi kertaa sitten kylmän sodan päättymisen uudet alueelliset puolustussuunnitelmat Pohjois-, Keski- ja Etelä-Eurooppaan, sekä näiden suunnitelmien tueksi uusi joukkorakenne huomattavasti aiempaa suuremmalla määrällä nopeaan toimintaan kykeneviä joukkoja.
– Suomen odotetaan osallistuvan liittolaisena tähän toimintaan osoittamalla joukkoja uuden joukkomallin mukaisesti. Tämä pitää sisällään osallistumisen nopean vasteen joukkojen toimintaan, sanoo tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista STT:lle.
Uuden joukkorakenteen myötä Naton Euroopan-joukkojen komentajalla (Saceur) olisi komennossaan enimmillään 10 päivän valmiudessa 100 000, kuukauden valmiudessa 200 000 ja viimeistään puolen vuoden kuluttua jo puoli miljoonaa sotilasta.
Mistä saadaan tarvittava joukko Naton käyttöön?
Suomen Natolle antama sitoumus ei ole julkinen, kuten eivät juuri mitkään muutkaan puolustussuunnitelmiin liittyvät tiedot. On arvioitu, että Nato on edellyttänyt Suomen tarjoavan käyttöön noin prikaatin eli noin 4 000 sotilaan suuruista maavoimajoukkoa. Linnainmäen mukaan arvio kuulostaa oikeansuuntaiselta.
Samalla on herännyt kysymys, mistä tuollainen joukko repäistään valmiuteen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin puolustuksensa perustavassa maassa. Virallisesti on todettu, että kyseeseen voivat tulla vain palkattu henkilökunta ja vapaaehtoiset reserviläiset.