Estonia-tutkijat: Kallioperä selittää "suhteellisen todennäköisesti" reiät Estonian kyljessä

Vauriot autolautta Estonian hylyssä ovat uusien tutkimustietojen perusteella voineet syntyä kontaktista merenpohjaan 1:51
Vauriot autolautta Estonian hylyssä ovat uusien tutkimustietojen perusteella voineet syntyä kontaktista merenpohjaan.

Syyskuussa 1994 uponneen autolautta Estonian uudesta tutkinnasta kerrotaan tiistaina julkisuuteen ensimmäisiä alustavia tuloksia. Uudet tutkimukset aloitettiin sen jälkeen, kun tv-dokumentti paljasti aluksen kyljessä olevan suuren reiän, josta ei aiemmin tiedetty.

Tallinnassa järjestettiin tänään tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin uuden tutkinnan ensimmäisistä tuloksista ja jatkotoimista. MTV Uutiset seurasi tilaisuutta paikan päällä ja lähetti sen suorana.

12.36: Tiedotustilaisuus päättyy.

12.22: Tutkijoiden mukaan virallinen onnettomuustutkintaraportti vuodelta 1997 pitää edelleen paikkansa, eikä sen tuloksia aluksen uppoamisen syistä ole syytä kiistää. 

12.14: Tutkijoilta kysytään, yllättikö mikään tutkinnassa. Paljaan kallioperän määrä yllätti sekä autokannen portin löytyminen irrallaan hylystä. Jonas Bäckstrandin mukaan vauriot laivan kyljessä johtuvat suhteellisen todennäköisesti törmäyksestä kallioon, mutta lisää tutkimusta tarvitaan.

12.10: Tutkijoiden mukaan tuhansien kuvien avulla rakennettava 3D-malli antaa paremmat mahdollisuudet tutkia hylkyä yksityiskohtaisemmin. Autokannesta tarvitaan vielä lisää tietoa.

12.02: Arikas: Paljon työtä on vielä jäljellä ensi vuodelle. Maalis-huhtikuussa näkyvyys voisi olla parempi. Tutkimukselle on lopulta melko  lyhyt aikaikkuna

11.54: Rene Arikas: Pohjan ja sen olosuhteiden tuntemusta tarvitaan, jotta tulevia vaurioita voidaan arvioida.

11.50 Ruotsalaistoimittaja kysyy kyljen reikiin liittyvän kysymyksen. Martin Jakobsson ei ota kantaa, miten reiät ovat syntyneet tai mitä heidän arvionsa peruskalliosta tarkoittaa. Se ei ole hänen erityisalaansa. 

11.44: Nyt kerrotaan merivirtauksista alueella. Virtauksilla on merkitystä hylyn nykykuntoa arvioitaessa.

11.25: Jakobsson: Kallioperä on näkyvillä juuri siinä kohtaa, jossa vaurioita on. Kallioperää on ylipäätään paljon näkyvillä alueella.

11.15: Jakobsson: Laiva lepää kallioperän päällä, joka voisi selittää kaksi suurta reikää, jotka ovat aluksen kyljessä. 

11.07: Tiiminsä kanssa Jakobsson tutki merenpohjaa ja virtauksia Estonian hylyn ympärillä. 

11.00: Nyt ääneen pääsee etäyhteyden kautta merigeologian professori Martin Jakobsson Tukholman yliopistosta.

10:49: Arikas: Keularamppi on hieman vääntynyt. Sitä pitää tutkia vielä lisää.

10.45: Nyt kerrotaan aluksen keularampista. Tutkijoilla oli suora pääsy autokannelle. Ramppi makaa merenpohjassa.

10.38: Arikas esittelee videota laivan kyljessä olevista vaurioista.

10.33: Tiedotustilaisuus alkaa. Rene Arikas kertoo merenalaisten kuvausten aloittamisesta kaikuluotainten avulla viime heinäkuussa. "Uppoamispaikka on on melko kaukana mantereelta", hän sanoo.

10.13: Tiedotustilaisuuden on määrä alkaa klo 10:30. Äänessä ovat Viron onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Rene Arikas ja Ruotsin onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Jonas Bäckstrand.

Estonian uppoaminen kovassa myrskyssä Utön edustalla vaati kaikkiaan 852 ihmishenkeä. Vain 137 ihmistä pelastui.

Vuonna 1997 julkaistun virallisen tutkimusraportin mukaan onnettomuuden syy oli aluksen keulavisiirin pettäminen, jolloin vesi pääsi tulvimaan autokannelle. Laiva kallistui tämän jälkeen voimakkaasti ja upposi nopeasti. Hylky lepää noin 80 metrin syvyydessä.

Dokumentti nosti esiin uusia kysymyksiä

Erilaiset teoriat uppoamisen syystä ovat kuitenkin eläneet sitkeästi tähän päivään saakka. Viime vuonna suurta huomiota herätti Dplayn dokumentti, jossa ensimmäistä kertaa näytettiin neljän metrin suuruinen reikä aluksen kyljessä.

Suomi, Ruotsi ja Viro seisovat edelleen virallisen onnettomuusraportin takana, mutta reiän alkuperän selvittämiseksi hylkyä ja ympäröivää merenpohjaa päätettiin tutkia uudelleen. Aloite uudesta tutkinnasta tuli Virolta. 

Tutkimusten tekeminen hylyllä on ollut käytännössä hyvin vaikeaa, sillä alue on rauhoitettu kolmen valtion välisellä sopimuksella. Hautarauha on myös kirjattu maiden lainsäädäntöön eri tavoin. Viime vuonna Dplayn Estonia-dokumentin tekijöitä syytettiin Göteborgin käräjäoikeudessa hautarauhan rikkomisesta. Syytteet kuitenkin hylättiin.

Vedenalaiset kuvaukset heinäkuussa

Uuteen tutkintaan liittyvät vedenalaiset kuvaukset aloitettiin Viron johdolla heinäkuussa. Niissä käytettiin erikoislaitteistoa, kuten robotteja mutta ei sukeltajia. Tuhansien kuvien avulla aluksesta on tarkoitus tehdä 3D-malli. Tutkijat ovat myös haastatelleet onnettomuudesta selvinneitä ihmisiä.

– Estonian hylyn ja sitä ympäröivän merenpohjan alustava arviointi onnistui paremmin kuin uskalsimme toivoa, luonnehti Viron onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Rene Arikas heinäkuussa.

Uuden tutkinnan ensimmäisistä alustavista tuloksista ja jatkotoimista kerrotaan tiistaina lisää Tallinnassa järjestettävässä tiedotustilaisuudessa. Samalla linjataan jatkotoimia.

MTV Uutiset seuraa tilaisuutta paikan päällä.

Lue myös:

    Uusimmat