Estonia-tutkijat yllättyivät uponneen autolautan alla olleen paljaan kallion määrästä – uppoamisen virallista syytä ei ole syytä epäillä

Vauriot autolautta Estonian kyljessä ovat mahdollisesti syntyneet kosketuksesta merenpohjaan.

Tukholman yliopiston raportin perusteella tämä on varsin todennäköinen syy vaurioille, sanoi Ruotsin onnettomuustutkintaviranomaisia edustava Jonas Bäckstrand mediatilaisuudessa tänään. Yliopiston raportissa kuvataan hylkyä ympäröivää merenpohjaa.

Asiaa ei Bäckstrandin mukaan kuitenkaan voida vahvistaa ilman lisätutkimuksia.

Videoiden perusteella näyttää siltä, että merenpohjassa on paljasta kalliota lähellä kahta suurta reikää Estonian rungossa, kertoi Martin Jakobsson, merigeologian ja geofysiikan professori Tukholman yliopistosta. Vauriot ovat aluksen perästä katsottuna oikealla eli tyyrpuurin puolella.

Jakobsson arvioi, että kallio on graniittia tai syeniittiä.

Bäckstrandin mukaan merenpohjassa paljaana olevan kallion määrä oli pieni yllätys tutkimusviranomaisille.

Onnettomuustutkintaviranomaiset antoivat tänään Tallinnassa yhteenvedon siitä, mitä 27 vuotta sitten uponneen autolautta Estonian hylyn ja sitä ympäröivän merenpohjan alustavassa kartoituksessa on tähän mennessä selvinnyt. Tutkimuksissa ovat mukana Viron, Suomen ja Ruotsin onnettomuusviranomaiset.

Alustavissa tutkimuksissa on muun muassa kuvattu hylkyä kauko-ohjattavilla robottikameroilla sekä tehty geologista ja geofysikaalista arviota uppoamispaikasta.

Katso tästä koko tiedotustilaisuus:

Lue myös: Tutkijat: Estoniasta on tulossa maailman tutkituin laivan hylky – vie voiton jopa kuuluisasta Titanicista

Estonia-tutkijat: Kallioperä selittää "suhteellisen todennäköisesti" reiät Estonian kyljessä

Vaurioita ympäri alusta

Estonian uppoamisesta laaditun virallisen onnettomuusraportin johtopäätöksiä ei ole mitään syytä epäillä, sanoi Viron onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Rene Arikas.

Joitain raportin tietoja aiotaan kuitenkin tähän mennessä tehtyjen alustavien tutkimusten perusteella korjata, Arikas sanoi.

Arikaksen mukaan alustavissa tutkimuksissa on havaittu, että halkeamia ja lommoja on ympäri alusta. Tutkimusten jatkuessa ei tämän vuoksi aiota keskittyä vain tyyrpuurin eli aluksen perästä katsottuna oikean puolen reikiin, vaan tutkia vaurioita myös muissa osissa hylkyä.

Tutkimuksissa havaittiin myös, että keularamppi ei ole kiinni aluksessa, vaan merenpohjassa osittain laivan rungon tukemana, Arikas kertoi. Bäckstrandin mukaan keularampin irtoaminen oli yllätys.

Myös autokannesta ja keularampista tarvitaan Arikaksen mukaan lisää tietoa.

Tutkimusten seuraava vaihe sisältää muun muassa ferromagneettista tutkimusta sekä laserskannausta. Lisäksi laivasta aiotaan luoda digitaalinen kaksoiskappale.

Myös onnettomuudesta selvinneitä aiotaan haastatella.

Tv-dokumentti johti uusiin tutkimuksiin

Estonian uppoamiseen johtaneet syyt on otettu viime aikoina uudelleen syyniin. Uusiin tutkimuksiin päädyttiin, kun tv-dokumentissa oli viime vuoden syksyllä esitetty kuvia hylyssä olevista repeämistä. Sukellusrobotin avulla hankitut videokuvat oli kuvattu vuonna 2019.

Heinäkuussa tehdyissä tutkimussukelluksissa keskityttiin hylyssä havaittuun uuteen repeämään. Onnettomuustutkintaviranomaiset kertoivat, että hylyn tutkimusten yhteydessä oli löydetty kaksi aiemmin tuntematonta repeämää.

Lokakuun alussa Postimees-lehti sen sijaan kertoi yksityisen tutkimusryhmän löytäneen jo kolmannen, aiemmin tuntemattoman repeämän aluksen rungosta.

Väliaikainen lakimuutos mahdollistanut sukellukset

Onnettomuutta koskeva tv-dokumentti hylyn repeämistä johti oikeusjuttuun Ruotsissa kahta dokumentin tekoon osallistunutta ruotsalaismiestä vastaan. Heidän todettiin rikkoneen hautarauhaa, mutta heitä ei tuomittu.

Perusteena oli se, ettei Ruotsi voi soveltaa omaa lakiaan kansainvälisellä vesialueella olevaan ulkomaiseen alukseen. Kuvausryhmä teki Estonian hylyllä kuvauksia Saksan lipun alla purjehtivalta alukselta.

Estonia upposi Itämerellä syyskuussa 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä. Kuolonuhreista suurin osa oli ruotsalaisia.

Onnettomuuden jälkeen Suomi, Ruotsi ja Viro sopivat hylkyä koskevasta hautarauhasta. Sopimukseen on sittemmin liittynyt myös joukko muita maita.

Väliaikaisen lakimuutoksen myötä tutkimussukellukset hylylle ovat olleet mahdollisia heinäkuusta alkaen.