Otkesilta täystyrmäys ruotsalaislehden Estonia-väitteille: "Aivan käsittämätön juttu, Suomella ei ole uusia tietoja" – johtajalta oma arvio kyljen reiän synnystä

Suomen onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi suhtautuu ruotsalaislehden uutiseen erittäin hämmästyneensä. Hänen mukaansa myöskään ruotsalaisviranomaiset eivät väitä, että Suomella olisi tällaisia tietoja hallussaan.

– Tämä on niin sanotusti aivan käsittämätön juttu, sillä Suomella ei ole olemassa tällaisia uusia tietoja. Estonia upposi vuonna 1994 ja koko Otkes perustettiin vasta kaksi vuotta myöhemmin, Nurmi sanoo.

Taannoissessa DPlay-dokumentissa tuotiin esiin tieto, jonka mukaan Estonian kyljessä oleva reikä olisi voinut syntyä jonkinlaisen törmäyksen yhteydessä. Dokumentti aiheutti runsaasti keskustelua. Tietoon reagoitiin myös Virossa, jonka lipun alla syksyllä 1994 uponnut laiva seilasi.

Lue myös: Suomalainen tutkija kritisoi Estonia-dokumentin tietoja reiästä – "Sehän tuntuu aika mahdottomalta – laiva uppoaisi eri tavalla"

Suomi avustaa

Viron riippumaton tutkintaviranomainen OJK onkin päättänyt käynnistää asiasta alustavan arvioinnin. Myös Suomen ja Ruotsin onnettomuusviranomaiset ovat siinä mukana.

Nurmen mukaan tarkoitus on avustaa Viroa mahdollisten uusien tutkintatoimien arvioinnissa. Hänen mukaansa lähtökohtana on, että kaikilla kolmella maalla on asiasta samasta tiedot käytössään.

Nurmi painottaa, ettei tarkoitus ole pitää yllä minkäänlaista salaperäisyyttä tai jälkienpeittelyn kulttuuria.

– Tämä arviointiprojekti on nyt ihan alussa. Ensimmäinen aiheeseen liittyvä kokous on pidetty tänään. Tutkintatoimien jatkosta päättää Viro, jonka lipun alla laiva on seilannut,  Nurmi sanoo. 

Lisää aiheesta: Estonia-dokumentti toi uutta kuvamateriaalia julkisuuteen – Viro käynnistää alustavan arvion sen pohjalta

Hylylle ei sukelleta

Mitä hylyn kyljestä paljastuneesta reiästä sitten pitäisi ajatella?

Dokumentin mukaan kyseessä on uusi tieto, mutta julkisuudessa esitettyjen asiantuntijanäkemysten mukaan reiän olemassaolosta on tiedetty kaikki vuodet.

– Jos vanhaa raskasta terästä uppoaa meren pohjaan kymmenien metrien syvyyteen, niin ei runko silloin oletettavasti aivan vaurioitta säily, Nurmi muotoilee.

Estonia upposi kansainvälisellä vesialueella. Hylkyaluetta suojataan hautarauhalla. Nurmen mukaan viranomaiset jakavat käsityksen siitä, että minkäänlaisia sukeltaen tehtäviä uusintatutkimuksia ei ole harkinnassa.

– Se olisi hautarauhan rikkomista, eikä sukeltamista siksi edes harkita. Jos rungossa olevaa reikää tahdotaan aiotaan tutkiaa lisää, se pitää tehdä jo olemassaolevien video- ja kuvatallenteiden perusteella. 

– Jos hylylle pitäisi sukeltaa, se vaatisi kaikkien kolmen maan (Suomi, Ruotsi, Viro) lainsäädännön muuttamista eikä se olisi mikään kevyt juttu.

Lue myös: Estonialta pelastuneet olisivat kuulleet, jos rungon reikä olisi syntynyt ennen uppoamista – "Lähteehän siitä ihan kauhea ääni"

Ensimmäisten ihmisten joukossa Estonian turmasta raportoinut toimittaja Kari Lumikero tiesi jo laivan kyljessä olevasta reiästä – "Vähän niin kuin vanha uutinen uudelleen lämmitettynä"

MTV:n erikoishaastattelu: Kohutun Estonia-dokumentin ohjaaja puhuu nyt