Tunnet kenties déja vun, mutta arjessa melkein kaikkia vaivaa presque vu.
“Siis äh, muistin sen ihan äsken!”
Oletko koskaan melkein ollut sanomassa jotakin – kenties henkilön nimen – mutta kriittisellä hetkellä nimi ei tulekaan ulos? On kuin se pyörisi suussa, ihan kielen päällä, mutta tavoittamattomissa...
Onneksi olkoon: olet kokenut presque vun.
Lue myös: Tämä nimitys päiväunista hämmentää – miten nokka liittyy nokosiin?
Presque vussa asian muistaa vain melkein
Presque vu tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö melkein muistaa asian, muttei kuitenkaan ihan. Ranskaksi termi suomentuu "melkein nähty".
Englanniksi ilmiön nimi on lethologica, tai asia on suomalaistyylisesti "on the tip of the tongue", siis kielen kärjellä.
Mistä "kielen päällä oleminen" johtuu?
Syytä ilmiölle ei tiedetä. Tiedesivusto IFLSciencen mukaan teorioita on useita; aiemmin uskottiin, että aivot ikään kuin valitsevat saman kuuloisen, mutta merkitykseltään väärän sanan, jolloin puhuminen hidastuu.
Toisen teorian mukaan viive syntyy, kun aivoista poimitun konseptin muuntaminen varsinaisiksi sanoiksi ei onnistukaan.
Journal of Experimental Psychology: General -lehdessä vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen mukaan sana ei välttämättä edes ole "kielen päällä", vaikka siltä voisikin tuntua. Kokeessa henkilöt saattoivat väittää esimerkiksi muistavansa, millä kirjaimella heidän ajattelemansa sana alkaa, mutta kirjain osoittautui lopulta vääräksi. Jos henkilö väitti muistavansa sanasta jotakin, kuten alkukirjaimen tai tavujen määrän, hän oli todennäköisemmin väärässä kuin oikeassa, kertoo Psychology today.
– Miksi tätä [presque vu -ilmiötä] tapahtuu? Emme ole varmoja. Vastaus on, ironista kyllä, juuri nyt ulottumattomissamme, IFLScience veisteli.
Jos sanoja unohtaa arjessa satunnaisesti, eikä unohtelu haittaa elämää, ei siitä tarvitse huolestua, kertoi geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapanen aiemmassa haastattelussa.
Déjà vun vastakohta on jamais vu. Silloin tuttu tilanne tuntuukin vieraalta. Olet saattanut kokea myös déjà reven!
Lue myös: Miksi painetaan villasella, ja kenen oma lehmä oli ensimmäisenä ojassa? Selvitimme, mistä hauskat sanonnat tulevat
Lue myös: Putoava haarukka tietää naisvieraita, mutta miksi? Näin uskomukset syntyvät
Katso myös: Sidosryhmäkonsultaatio jargonin resonanssista! Tiedätkö sinä näiden sanojen merkityksen?
1:22
Lähteet: IFLScience, Forbes, Psychology today