Sauna ei enää olekaan pyhä paikka! Moni ei edes huolisi omaa saunaa vuokra-asuntoon

Perinteisesti sauna on ollut rauhoittumisen ja perheen yhteisen ajan tyyssija, jota on kuvailtu jopa pyhäksi paikaksi. Toisin on nyt: yhä useampi haluaa kotiinsa mieluummin vaatehuoneen kuin saunan, kertoo noin 25 000:ta asuntoa Suomessa vuokraava Sato.

Saton liiketoimintajohtaja Antti Aarnio kertoo yhtiön huomanneen noin viisi vuotta sitten, että asuntoihin ei enää kaivata omaa saunaa samalla tavalla kuin esimerkiksi 90-luvulla.

Tiedätkö mikä on saunapersoonallisuutesi? Testillä sekin selviää!

– Asuntojen koko on vuosien varrella pienentynyt, ja aloimme miettiä mitä asunnossa pitää ehdottomasti olla. Vastaus ei välttämättä ole sauna, sillä se vie tilaa.

Monille sauna toimii pelkkänä varastotilana, jonka voisi jättää asunnosta hyvin kokonaan pois.

– Viime vuosina rakennetuissa taloissa omia saunoja on tehty pääsääntöisesti vain perheasuntoihin. Suosimmekin nyt enemmän yhteissaunamallia, joka on tuttu erityisesti 1970-luvun kerrostaloista. Saunassa on vähintään kaksi pukuhuonetta, jotta käyttö on tehokasta, Aarnio kertoo.

Sato kysyi myös tätä juttua varten omassa asukaspaneelissaan saunan tärkeydestä. 337 vastaajasta vajaat 20 prosenttia oli sitä mieltä, että asunnossa täytyy olla sauna. Lähes 30 prosenttia vastaajista sanoi, ettei oma sauna ole heille lainkaan tärkeä uutta kotia valittaessa. Heistä useimmille riittää talon yhteinen sauna.

– Kysyimme jo kymmenisen vuotta sitten Helsinkiin tulleen kerrostalon rakennusvaiheessa haluavatko asukkaat asuntoonsa saunan vai vaatehuoneen. Silloin vastaukset menivät fifty-fifty. Uskoisin, että nyt vieläkin useampi haluaisi mieluummin vaatehuoneen.

Osa ei sauno koskaan

Saunan merkitys on saattanut vähentyä osaltaan myös siksi, että Suomeen on tullut yhä enemmän maahanmuuttajia, ja useissa kulttuureissa omaa saunaa ei pidetä tärkeänä.

– Monet nuoret kertovat saunovansa salilla tai uimahallilla käydessään, Aarnio sanoo.

Saton asukaskyselyssä noin kymmenen prosenttia ilmoitti, ettei sauno koskaan. Vähiten saunasta välittävät 18–24-vuotiaat ja 60–69-vuotiaat.

– Usein saunoja käytetään kaikkeen muuhun kuin saunomiseen, esimerkiksi varastona. Myös pyykkien kuivatukseen saunoja käytetään usein, vaikka tämä luo suuren paloturvallisuusriskin ja on kielletty järjestyssäännöissä-

Saunan rakentaminen vuokra-asuntoon jälkeenpäin on hankalaa

Antti Aarniolla on selvä vastaus kysymykseen voiko Saton vuokra-asuntoon halutessaan rakentaa oman saunan sen jälkeen, kun rakennus on jo valmistunut.

– Nopeasti sanottuna se ei onnistu. Mutta toki asiaa voi aina halutessaan selvittää.

Aivan ensimmäisenä vuokralaisen pitää ottaa selvää kuka asunnon omistaa.

– Esimerkiksi Sato ei välttämättä omista kokonaan kaikkia vuokraamiaan taloja, vaan on siinä yhtenä osakkaana. Ihan aluksi täytyy kysyä sekä vuokranantajalta että asunto-osakeyhtiöltä saako asuntoon tehdä saunan.

Jos luvan saa, täytyy seuraavaksi kääntyä kaupungin rakennusviranomaisten puoleen ja kysyä lupaa kosteiden tilojen rakentamiseen. Siinä vaiheessa pitää selvittää muun muassa viemäröinti- ja ilmanvaihtomahdollisuudet.

– Saunan rakentaminen kerros- tai rivitaloon on melko pitkä tie ja usein taloudellisesti kestämätön. Rakennuskustannuksissa puhutaan kuitenkin kymmenistä tuhansista, eikä saunaa voi ottaa lähtiessään mukaansa.

Yleisempää onkin, että saunoja rakennetaan jälkeenpäin enemmän omistusasuntoihin. Aarnio ei kuitenkaan ole varma nostaako sauna enää omistusasunnonkaan arvoa.

– Asuntomarkkinoilla on perinteisesti ajateltu, että asunto on helpompi myydä, kun siinä on sauna. Tätä ajatusta on syytä haastaa, sillä nykyisin riippuu täysin ostajasta miten hän saunan arvottaa. Yhä useammin sauna nähdään turhana tilana, joka näkyy myös vuokrassa.

Pikaisen asukaskyselyn perusteella näyttäisi siltä, että useimmat kuitenkin ottaisivat saunan mieluusti omaan asuntoonsa, jos se ei vaikuttaisi vuokraan lainkaan. Erityisesti nuoret lämpenevät saunalle, jos vuokra pysyisi samana: 18–24-vuotiaista yli 60 prosenttia ottaisi siinä tapauksessa saunan.