Yli 500 suomalaista sotilasta osallistuu maaliskuun jälkipuoliskolla Norjassa alkavaan suureen Cold Response 22 -sotaharjoitukseen (CR 22). Norjan puolustusvoimien mukaan harjoitukseen osallistuu noin 35 000 sotilasta vajaasta 30 maasta.
Mukana on myös kaksi lentotukialusta, amerikkalainen Harry S. Truman ja brittiläinen Prince of Wales.
Norjan puolustusvoimien mukaan Cold Responsen tavoitteena on harjoitella sitä, miten liittolaiset voivat tarvittaessa vahvistaa Norjan puolustuskykyä. STT kysyi Norjan puolustusvoimilta, onko kyseessä siis Naton peruskirjan artikla 5:n mukainen yhteisen puolustuksen harjoitus. Vastauksessa ei otettu asiaan suoraa kantaa.
– CR 22:n tavoite on harjoitella Norjan vahvistamista kehittämällä osallistuvien joukkojen valmiutta ja osoittamalla liittolaisten ja kumppaneiden yhteenkuuluvuutta haastavissa ilmasto- ja topografisissa (maasto-)olosuhteissa, operatiivisesta päämajasta vastattiin sähköpostitse.
Samassa vastauksessa korostettiin talviharjoittelun olevan tärkeä osa Naton ja kumppanimaiden kahdenvälistä yhteistyötä.
Lue myös: Lukashenkan ja Putinin sotaharjoitus Valko-Venäjällä hermostuttaa Kiovassa – Tutkija: "Lukashenka kaipaa sodan tuoksua, mutta ei sotaa"
Cold Response on Norjan joka toinen vuosi järjestämä sotaharjoitus. Tänä keväänä se on suurin lajissaan sitten kylmän sodan. Vuonna 2018 Norjassa pidetty Trident Juncture -harjoitus, johon Suomi niin ikään osallistui, oli vieläkin suurempi, mutta se toteutettiin Naton, ei Norjan johdolla.
Huomattava osa Cold Responsen harjoitustoiminnasta tapahtuu merellä ja ilmassa, maajoukkoja kokonaisvahvuudesta on vajaa puolet. Ulkomaisia joukkoja tulee eniten Yhdysvalloista ja Britanniasta.
Wienin sopimuksen mukaisesti Norja on ilmoittanut harjoituksesta muille Etyj-maille ja kutsunut niistä tarkkailijoita, myös Venäjältä.
Paljon koronamuodollisuuksia harjoittelun mahdollistamiseksi
Suomalaisen harjoitusjoukon pääosa koostuu Maavoimien valmiusyksiköistä ja toimii harjoituksessa osana ruotsalais-suomalaista prikaatia. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat Natoon kuulumattomat maat Cold Response -harjoituksessa.
Lue myös: Erkki Tuomiojalta jyrkkä Nato-viesti: Venäjä kyseenalaistaa Suomen oikeuden valita turvallisuusratkaisunsa
Suomalaisjoukot ovat pääosin Kainuun prikaatista, Jääkäriprikaatista ja Porin prikaatista. Suurharjoitukseen osallistuu lisäksi henkilöstöä Pääesikunnasta, Merivoimista, Ilmavoimista, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta sekä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta.
– Valmiusyksiköillä on kyky toimissa vaativissa taistelutehtävissä Puolustusvoimien uusimmalla kalustolla ja varustuksella. Valmiusyksiköissä palvelee varusmiehiä ja palkattua henkilöstöä, Maavoimien esikunnasta kerrottiin STT:lle.
Koronaepidemia keskeytti edellisen, vuoden 2020 Cold Responsen, perui suomalaisten lähdön ja vaikuttaa sotaharjoitteluun yhä. Pääosin 18.–21. maaliskuuta Norjaan matkaavat suomalaiset välttävät kontakteja ennen lähtöä, minkä lisäksi joukot testataan Suomessa ennen harjoitukseen siirtymistä ja heti uudelleen Norjassa.
Ei pysyviä liittolaisten tukikohtia tai ydinaseita
Kun keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä kiihtyi vuodenvaihteen jälkeen, on puheenvuoroissa nostettu esiin Norja mahdollisena esimerkkinä jäsenyyden järjestämisestä. Vaikka Norja on yksi Naton perustajajäsenistä, se on omasta halustaan rajoittanut jäsenyytensä sisältöä tavoitteena rauhoitella suhdetta Neuvostoliittoon/Venäjään.
Norjan rajoitusten mukaan maan alueelle ei saa rauhan aikana sijoittaa pysyvästi Nato-liittolaisten joukkoja eivätkä liittolaiset saa tuoda Norjan alueelle ydinaseita.
Lisäksi Norja omaksui käytännön, jonka mukaan se ei järjestä omien joukkojensa sotaharjoituksia 28. pituuspiirin itäpuolella. Liittolaisten kanssa harjoiteltaessa itäraja on ollut huomattavasti lännempänä, 24. pituuspiirissä.
Norjan operatiivisen päämajan tiedottajan mukaan tästä harjoituskäytännöstä ei ole luovuttu, vaikka esimerkiksi syksyllä 2020 norjalainen fregatti purjehti amerikkalaisen ja brittiläisen sotalaivan kanssa Venäjän talousalueen vesille Kalastajasaarennon niemen edustalla.
Norjaa Suomeen verrattaessa on hyvä muistaa, ettei Norja ole sotinut Neuvostoliiton kanssa. Päinvastoin puna-armeija osallistui natsi-Saksan miehitysjoukkojen ajamiseen pois Norjan pohjoisosasta ja vetäytyi sen jälkeen rajan taakse.
Sodan jälkeen Norja oli mukana kaavailuissa pohjoismaisesta puolustusliitosta Tanskan ja Ruotsin kanssa. Hanke kariutui vuoden 1949 alussa Ruotsin haluttua pitää tiukasti kiinni puolueettomuudestaan. Norja taas oli ottanut opikseen vuodesta 1940, jolloin puolueettomuus ei estänyt sitä joutumasta hyökkäyksen kohteeksi. Suomi puolestaan oli jo luisunut 1940-luvun lopulla liiaksi Neuvostoliiton etupiiriin 1948 solmitun yya-sopimuksen myötä.
Venäjän Pohjoinen laivasto rajan pinnassa
Norjan pelotetta ja tyynnyttelyä yhdistelevä Venäjä-suhde on muuttunut yhä vaikeammaksi tasapainoiluksi, kun jännitys Naton ja Venäjän välillä on lisääntynyt myös pohjoisessa.
– Yksi Norjan turvallisuuspolitiikan suurista dilemmoista seuraavan vuosikymmen aikana tulee olemaan sovittaa yhteen Yhdysvaltain ja Naton toimien tukeminen pohjoisimmilla alueilla samalla kun halutaan pitää alue kansainvälisten jännitteiden ulkopuolella, kirjoittaa pohjoismaihin perehtynyt puolalaistutkija Piotr Szymanski OSW-tutkimuslaitoksesta.
Hän arvioi jo viime keväänä Norjan alkaneen hiljalleen luopua kylmän sodan aikana omalle puolustukselleen asettamistaan rajoituksista. Paineita tähän riittää, sillä Venäjä on vahvistanut voimakkaasti sotilaallista läsnäoloaan pohjoisessa.
Norja on Naton pohjoisen sivustan avainvaltio, jonka vajaan 200 kilometrin maaraja Venäjän kanssa on linnuntietä alle 150 kilometrin päässä Severomorskista, Venäjän ydinpelotteelle tärkeän Pohjoisen laivaston päätukikohdasta. Sen alusten reitti Barentsinmereltä Atlantille kulkee Huippuvuorten ja Norjan pohjoisrannikon välistä.
Uusi puolustussopimus USA:n kanssa, myös Tanska harkitsee
Venäjän vallattua Krimin myös Norjassa alkoi tapahtua. Sadat Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat harjoittelivat Norjassa vuosina 2017–2020 kuuden kuukauden rotaatioperiaatteella eli käytännössä pysyvästi.
Vuonna 2020 Norja ja Yhdysvallat allekirjoittivat sotilaallista yhteistyötään päivittäneen puolustussopimuksen (Supplementary Defense Cooperation Agreement), jonka mukaan kolmen norjalaisen lentotukikohdan ja yhden merivoimien tukikohdan valmiuksia ottaa nopeasti vastaan amerikkalaisjoukkoja ja kalustoa kehitetään.
Tukikohtien kehittäminen ja niihin etukäteen varastoidut varusteet ja ammukset voivat sujuvoittaa muun muassa strategisten B1-pommikoneiden tai ydinsukellusveneiden vierailuja, jollaisia Yhdysvallat on viime aikoina Norjaan tehnyt. Norjan hallitus on korostanut, ettei uusi sopimus – jota parlamentti eli suurkäräjät ei ole vielä hyväksynyt – Yhdysvaltain kanssa muuta Nato-jäsenyyden rajoitteita pysyvistä tukikohdista tai ydinaseista.
Tanskan pääministeri Mette Fredriksen kertoi torstaina Yhdysvaltain ehdottaneen samankaltaista kahdenvälistä sopimusta myös Tanskalle, ja asiasta aloitetaan neuvottelut.
Toissa vuonna Norja teki puolustusyhteistyössä avauksen eri ilmasuuntaan, kun se solmi Suomen ja Ruotsin kanssa kolmenvälisen aiesopimuksen yhteistyön tiivistämisestä, tavoitteena kyky ja valmius yhteisiin operaatioihin. Kolmen maan maavoimien komentajat tapasivat Pohjois-Norjan Porsangissa (Porsangmoen) tällä viikolla.
Norja vahvistaa myös omaa puolustusta
Norjan esimerkki osoittaa osaltaan, että pelkkä Nato-jäsenyys ei tuo maalle riittävää turvaa.
– Norjalle tämä (turvallisuustilanteen kiristyminen) merkitsee sitä, että meidän täytyy jatkaa vahvan kansallisen puolustuksen rakentamista. Puolustuksen, joka on läsnä maan kaikissa osissa, on nykyaikainen ja voi reagoida nopeasti, puolustusministeri Odd Roger Enoksen linjasi aiemmin tässä kuussa.
Norja on pönkittänyt puolustustaan pohjoisessa Finnmarkissa muun muassa vahvistamalla maailman pohjoisinta joukko-osastoaan Porsangissa. Myös Etelä-Varankiin (Sör-Varanger) aivan Venäjän rajalle on sijoitettu komppanian suuruinen kevyesti varustettu joukko-osasto.
Norjan ilmavoimat on puolestaan hankkinut Suomenkin valitsemia F-35-hävittäjiä sekä sukellusveneiden vastaiseen toimintaan tarkoitettuja P-8 Poseidon -koneita. Maa on kasvattanut puolustusmenojaan Naton kahden prosentin bkt-tavoitteeseen ja aikoo jatkaa lisäpanostuksia lähivuosina.
– Keskityttyään ilmavoimien ja merivoimien kyvykkyyksiin edellisissä modernisaatiokierroksissa Norjalla ovat tärkeysjärjestyksen kärjessä vuoteen 2028 saakka maavoimat. Niitä suunnataan paljolti arktiseen sodankäyntiin, Szymanski toteaa selvityksessään.
Venäjä syyttelee mutta komentajat puhuvat
Venäjää Norjan oman puolustuksen vahvistaminen ja yhteistyön tiivistyminen liittolaisten kanssa eivät ole ilahduttaneet. Esimerkiksi Trident Juncture -harjoituksen aikana Venäjä häiritsi gps-paikannussignaaleja, mikä vaikutti siviili-ilmailuun myös Suomen alueella.
Venäjää ärsyttää myös rajan lähellä Vuoreijassa (Vardö) sijaitseva Yhdysvaltain ja Norjan yhteinen Globus-tutka-asema. Sitä vastaan Venäjän ilmavoimat on Norjan mukaan tehnyt parikin valeilmahyökkäystä viime vuosina.
Oma lukunsa maiden suhteessa ovat erimielisyydet strategisesti sijaitsevista Huippuvuorista. Ne kuuluvat kansainvälisen sopimuksen nojalla Norjan hallintaan, mutta kaikilla sopimusosapuolten kansalaisilla on yhtäläinen oikeus saapua saarille ja niitten vesille sekä harjoittaa siellä taloudellista toimintaa.
Venäjän mukaan Norja on rajoittanut venäläisten toimintaa alueella sopimuksen vastaisesti ja militarisoinut demilitarisoitua saariryhmää. Norja on kiistänyt syytökset.
Ulkopoliittisen instituutin tuoreen tutkimuksen mukaan Venäjä luki Norjan Suomen ohella "hyvien naapureiden" joukkoon aina vuoteen 2014 saakka, mutta sen jälkeen Norja on joutunut Moskovan toistuvan arvostelun kohteeksi. Ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova totesi syksyllä 2020, ettei Norja voi enää jatkaa kahden raiteen "pelotteen ja tyynnyttelyn" politiikkaansa, jossa se yhtäältä pyrkii yhteistyöhön rajanaapurin kanssa ja on samalla "tuhoisalla kurssilla" toimissaan Venäjän patoamiseksi.
Luottamusta lisäävä toiminta rajan yli ei ole kuitenkaan kokonaan kuollut: kenraaliluutnantti Yngve Odlo Norjan operatiivisesta päämajasta puhui tammikuun puolivälissä Venäjän Pohjoisen laivaston komentajan, amiraali Aleksandr Moisejevin kanssa Skype-yhteydellä ja kertoi tälle yksityiskohtaisesti tulevasta Cold Response 22 -harjoituksesta.