Ukrainan sodan varjoon on jäänyt jännitteen kasvaminen napapiirin pohjoispuolella. Nato-keskusteluun toivoisi kannanottoja myös mahdollisuudesta rajoittaa jäsenyyttä Norjan tapaan, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Valtteri Kykkänen, joka seuraa paikan päällä Cold Responce -sotaharjoitusta Pohjois-Norjassa.
Jos Suomi on joutunut historian saatossa tasapainottelemaan lännen ja hyvien Venäjä-suhteiden välillä, on sitä joutunut tekemään myös Naton perustajiin kuuluva Norja. Hyvinvoiva öljyvaltio on puolustusliiton turvatakuiden piirissä, mutta se on omasta tahdostaan myös rajoittanut Naton toimintaa.
Norjan maaperälle ei sallita ydinaseita eikä ulkomaisia sotilastukikohtia rauhan aikana. Ulkomaisten joukkojen läsnäoloa on myös rajoitettu lähellä Venäjän rajaa, eikä aluetta käytetä sotaharjoituksissa. Raja kulkee suurin piirtein 24. pituuspiirin kohdalla.
Tosin rajoitteita on Norjassa myös kyseenalaistettu, ja maa on tiivistänyt yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa. Amerikkalaiset sukellusveneet ovat viime vuosina käyttäneet Norjan satamia huoltotarkoituksiin.
Suomessa onkin jo kuultu julkista pohdiskelua, voisiko niin sanottu Norjan malli toimia myös täällä. Asiaa on pohtinut muun muassa yleisesikuntaeverstiluutnantti evp Unto K. Kokko kirjoituksessaan Helsingin Sanomien yleisönosastolla.
Suoraan Norjan mallia ei voi Suomeen kopioida, koska valtaosa Suomesta jäisi 24. pituuspiirin itäpuolelle. Ei ole kuitenkaan kovin rohkea ennustus, että myös Suomi vaatisi alueensa pysymistä ydinaseista vapaana.
Nykyisessä turvallisuustilanteessa neuvotteluille ja sopivien jäsenyysehtojen sorvaamiselle ei valitettavasti ole liikaa aikaa. Olivat Suomen ehdot mitkä tahansa, kaikissa tilanteissa pitäisi lähtökohtana olla maan oma turvallisuus.
Jos ratkaiseva askel Naton suuntaan päätettäisiin ottaa, voisi alkaa myös keskustelu jäsenyyden yksityiskohdista. Siihen toivoisi puheenvuoroja myös Nato-kantojaan pohtivilta poliitikoilta.
