Yhteinen valmiusharjoitus Valko-Venäjällä pönkittää maan johtoa ja luo painetta Ukrainaan pohjoisesta. Venäjän merivoimien harjoitusvahvuuteen on laskettu pienet veneluokan aluksetkin, arvioi entinen tiedustelupäällikkö.
Venäjän ja lännen etsiessä yhteisymmärrystä Ukrainasta ja Euroopan turvallisuudesta neuvottelupöydissä on Venäjä ilmoittanut useista sotaharjoituksista niin maalla kuin merellä. Suomalaisasiantuntijoiden mukaan useilla harjoituksilla halutaan näyttää voimaa ja lähettää strategista viestiä valmiudesta laajoihin operaatioihin.
Everstiluutnantti, Venäjä-tutkimusryhmän johtaja Simo Pesu Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri kiinnittävät erityistä huomiota Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisiin harjoituksiin viimeksi mainitun maan alueella. Pesun mukaan tämä valmiusharjoitus poikkeaa Venäjän asevoimien normaalista harjoitussyklistä.
– Se, mikä on erikoista yhteisharjoituksessa, on ajankohta, mittakaava ja se, että venäläisjoukot tulevat itäisestä sotilaspiiristä, Pesu sanoo.
Toverin mukaan Valko-Venäjälle on tuotu harjoituksen myötä tehokkaita suorituskykyjä, muun muassa ilmavoimaa ja ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä. Hänen mukaansa on mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkäksi aikaa venäläisjoukot jäävät Valko-Venäjälle, koska sen ajan ne myös luovat painetta Ukrainaa kohtaan pohjoisen suunnasta
– Venäläiseen taktiikkaan kuuluu, että jollakin suunnalla tehdään harhautus ja vain sidotaan vastustajaa ja pääsuunta on jossain muualla. Tämä tarjoaa siihenkin mahdollisuuden, Toveri sanoo.