Säteilyturvakeskus reagoi koulujen wlan-huoleen – ohjeistus yksiselitteinen

Vuosia vellonut keskustelu wlan-verkkojen mahdollisista säteilyvaikutuksista on saanut Säteilyturvakeskuksen päivittämään ohjeensa tänä syksynä.

Säteilyturvakeskuksesta kerrotaan, että suomalaisista kouluista ollaan oltu yhteydessä ja kysytty, miten wlan-verkkoihin pitäisi suhtautua. Esimerkiksi Ranskassa pyritään lain voimin vähentämään lasten altistumista radiotaajuussäteilylle. 

Suomen päivitetyissä ohjeissa korostetaan, että wlan-laitteiden lähetystehot ovat pieniä ja radiotaajuisen säteilyn voimakkuus heikkenee nopeasti etäisyyden kasvaessa.

Ohjeet ovat varsin yksiselitteisiä ja ne ovat linjassa muiden Pohjoismaiden viranomaisten ohjeistusten kanssa.

"Langattoman lähiverkon käyttöä ei tarvitse rajoittaa kouluissa säteilyturvallisuussyiden takia", ohjeessa todetaan.

"WLAN-laitteiden lähetystehot ovat pieniä ja radiotaajuisen säteilyn voimakkuus heikkenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Tästä johtuen langaton lähiverkko altistaa radiotaajuiselle säteilylle hyvin vähän. Altistuminen jää selvästi enimmäisarvoja pienemmäksi, vaikka kaikki luokan oppilaat käyttäisivät samanaikaisesti langatonta verkkoa. Näin heikolla altistumisella ei ole nykytiedon mukaan haitallisia terveysvaikutuksia, vaikka se olisi pitkäkestoista."

Samalla ohjeissa kuitenkin muistutetaan, että altistumista voidaan helposti pienentää sijoittamalla wlan-tukiasema kauemmaksi. 

Jo puolen metrin etäisyydellä tukiasemasta altistuminen on enimmilläänkin noin sadasosa enimmäisarvosta. Myös työturvallisuuskeskuksen ohjeistuksessa kehotetaan miettimään laitteen sijaintia, metrinkin matka on jo riittävä.

Ranska kielsi wlanin käytön päiväkodeissa

Ranskassa hyväksyttiin tammikuussa laki, jolla pyritään vähentämään lasten altistumista radiotaajuussäteilylle. Wlan-verkkojen käyttö on nyt kielletty alle kolmevuotiaille tarkoitettujen päiväkotien niissä tiloissa, joissa lapset oleskelevat.

Myös koulujen ala-asteilla wlan-verkot on pantava kiinni silloin kun verkkoa ei käytetä opetustarkoituksiin. Laki säätää myös, että oppilaiden vanhempien pitää saada tietää, jos kouluihin asennetaan uusia teknisiä laitteita.

Suomen Säteilyturvakeskuksessa ollaan tietoisia Ranskan laista. Erikoistutkija Sami Kännälän mukaan Ranskan laki perustuu kuitenkin muuhun kuin tutkimustietoon.

– Ranskassa on paljon huolestuneisuutta asian ympärillä mutta tämänhetkinen tutkimustieto ei anna aihetta tämänkaltaisiin toimiin, Kännälä sanoo.

Opettaja: Riski otettava huomioon

Erityisesti niin sanotut sähköherkät ihmiset ovat jo vuosia sanoneet, että wlan-verkot ovat vaarallisia erityisesti lapsille sekä sähköherkille aikuisille. 

Aiemmin sähköherkiksi itseään väittävät ihmiset ovat olleet huolissaan esimerkiksi suurjännitejohdoista ja matkapuhelimista. Viime vuosina langattomat wlan-verkot ovat nousseet huolilistan kärkeen.

Sähköherkkien yhdistyksen kotisivulla tietokirjailija Erja Tamminen pohtii, olisiko nuorten lisääntyvän masennuksen taustalla sähköherkkyys: "En malta olla pohtimatta, kuinka moni työelämästä syrjäytynyt masennusdiagnoosin saanut nuori itse asiassa onkin sähköherkkä? Eivätkö juuri nuoret ole uuden teknologian suurkuluttajia? Lapset ja nuoret ovat monessa suhteessa aikuisia herkempiä."

Helsingin Lauttasaaren peruskoulussa luokanopettajana toimivan Tiina Halttusen mielestä wlan-verkkojen riski pitää ottaa huomioon.

– Minun luokkahuoneessani wlan-laite asennettiin työpöytäni viereen. Kyllä tällaisen laitteen riski pitäisi ottaa huomioon ja edes miettiä, mihin näitä laitteita asennetaan, Halttunen hämmästelee.

– Opettajien ammattijärjestö OAJ:n Helsingin paikallisosastossa  ehdotin työturvallisuusohjeisiin lisättäväksi ohjeistusta siitä, minne näitä asennetaan. Siellä minulle sanottiin, että joudumme naurunalaiseksi, jos lähdemme tällaisia ehdottelemaan, Halttunen sanoo.

Säteily-sanasta mieleen ydinvoimala

Säteilyturvakeskuksen Sami Kännälän mukaan tutkimustietoa sekä matkapuhelimien että wlan-verkkojen säteilystä on todella paljon, joten asiasta myös tiedetään paljon.

– Ehkä pelot menevät psykologian puolelle. Etenkin säteily-sana pelottaa vaikka kyse on radiotaajuussäteilystä. Säteilystä tulee helposti mieleen ydinvoimala ja ionisoiva säteily, joka on eri asia, Kännälä huomauttaa.

Radiotaajuussäteily on ionisoimatonta säteilyä, joka aiheuttaa pääasiassa palautuvia solutason muutoksia kuten lämpötilan kohoamista.

Vaarallinen, ionisoiva säteily puolestaan aiheuttaa muutoksia ihmiskehon molekyyleissä.

WHO:n syöpävaroitus

Sähköherkkien yhdistykset eri puolilla maailmaa vetoavat nyt kahteen asiaan: Maailman terveysjärjestön WHO:n niin sanottuun syöpävaroitukseen sekä Euroopan neuvoston suositukseen vuodelta 2011, jossa kehotetaan olemaan käyttämättä wlan-verkkoja kouluissa.

WHO alainen syöväntutkimuslaitos IARC on luokitellut radiotaajuussäteilyn luokkaan 2B-karsinogeeniseksi eli mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi.

Luokituksen ylätasolla on luokka 1, joka tarkoittaa "syöpää aiheuttavaa" sekä 2A, joka tarkoittaa "todennäköisesti syöpää aiheuttavaa". Radiotaajuussäteilyssä kyse on siis kolmannesta vaihtoehdosta eli "mahdollisesti"-luokasta.

– WHO:n näkemys perustuu matkapuhelimiin ja näiden laitteiden vaikutuksiin aivoissa. Tätä tulosta ei voi käyttää suunniteltaessa rajoituksia wlan-verkoille, Kännälä sanoo ja painottaa myös, että Euroopan neuvoston suositus ei perustu tieteelliseen tietoon. 

Lue myös:

    Uusimmat