Sekä Etla että Pellervon taloustutkimus arvioivat tämän vuoden kasvun jäävän nihkeäksi: alle yhteen prosenttiin. Ensi vuoden kasvuluvut ovat lisäksi niin vaatimattomia, että hallituksen vaikeudet jatkuvat, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Tuoreimpien talousennusteiden mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna korkeintaan noin 1,4 prosenttia. Talouden voimakas kasvu vaatisi yli kahden prosentin lukemia.
PTT ennustaa ensi vuodelle vain 0,9 prosentin kasvua, koska työmarkkinoiden tilanne on heikko ja kotitalouksien kulutushalut laimeat.
– Ennusteemme mukaan edellytykset voimakkaammalle kasvulle ovat heikot, PTT ry:n ekonomisti Emilia Gråsten kertoo.
Selkeän kasvun lykkääntyminen on huono uutinen pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselle, joka tarvitsee lisää verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseen. Nyt niukkuus uhkaa jatkua, jos odotettu kasvu hyytyy vaatimattomaksi. Työttömyysasteen ennustetaan olevan ensi vuonna yhä yli kahdeksan prosenttia. Huippuvuonna 2022 työttömyysprosentti oli alle seitsemän ja työttömiä lähes 80 000 vähemmän kuin nyt.
Politiikassa pelataan lisäksi paljon mielikuvilla. Nihkeä kasvu antaa oppositiolle aseita moittia hallituksen talouspolitiikkaa, vaikka valtiovallan vaikutusmahdollisuudet talouteen ovat rajalliset.
Tämän kuitenkin puolueet unohtavat helposti, kun taloustilannetta yritetään käyttää lyömä- tai puolustusaseena.
Osa leikkauksista haitannut talouskasvua
Orpon hallituksen leikkausten ajoitus meni jälkiviisaasti ajatellen hieman pieleen, koska heikko suhdannetilanne on jatkunut yllättävän pitkään.
Osalla leikkauksista on ollut talouskasvulle haitallinen vaikutus ja esimerkiksi sosiaaliturvan heikennykset ovat osuneet jo ennestään pienituloisiin kotitalouksiin. Avointen työpaikkojen määrä on samalla vähentynyt, joten töitä on ollut turhan harvoille työttömille tarjolla.
Donald Trumpin tulleja, Ukrainan sodan lohduttomuutta ja asuntomarkkinan pitkää synkkyyttä oli kuitenkin pari vuotta sitten mahdoton ennakoida täysin oikein.
Hallitus pääsee kuitenkin näillä näkymin aivan kautensa lopussa paistattelemaan talouskasvun valossa, vaikka hallituksen toimien vaikutus kasvuun on rajallista.
Oppositiolle ja äänestäjille kuitenkin varmasti markkinoidaan käännettä niin, että kasvu on lähes täysin hallituksen ansiota.
Opposition muistiin pälkähtää puolestaan taas jossain vaiheessa ensi vuonna, että onhan se Suomen taloustilanne paljolti kansainvälisten suhdanteiden armoilla eikä Suomen hallituksen.
Äänestäjät saavat sitten eduskuntavaaleissa keväällä 2027 päättää, keneen he uskovat.