Mainos

5G-verkon turvallisuus herättää huolta: Kansanedustaja vaatii tietoa riskeistä, STUK:n mukaan näyttöä matkapuhelinsäteilyn vaarasta ei ole – "Syöpärekisterissä ei näy piikkiä"

11:37

Viidennen sukupolven mobiilitiedonsiirtoyhteyttä eli 5G:tä rakennetaan ja laajennetaan parhaillaan Suomeen. Niin kauan kun tiedonsiirtoyhteydet ovat olleet olemassa, on puhuttu myös paljon niiden mahdollisista säteilyvaikutuksista ihmisiin.

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) ja Säteilyturvakeskuksen johtaja Tommi Toivonen keskustelivat 5G-mobiiliverkon vaikutuksista Viiden jälkeen -ohjelmassa.

SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta on viime aikoina noussut yhdeksi näkyvimmistä uuden matkapuhelinverkkojärjestelmän kriitikoista. Hän on pitänyt aihetta esillä myös eduskunnassa vetämällä mahdollisista terveysriskeistä tiedottavaa seminaaria.

Aihe on kiistanalainen. Kun hän aiemmin lokakuussa twiittasi siitä, miten miten maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut matkapuhelinverkkojen käytössä olevan radiotaajuisen säteilyn mahdolliseksi karsinogeeniseksi eli syövän aiheuttajaksi, kehotettiin häntä "pukeutumaan foliohattuun" ja "lopettamaan huuhaan".

Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa Eloranta penää Säteilyturvakeskus STUKilta selkeämpää tiedotusta matkapuhelinsäteilyn mahdollista riskeistä.

– Miksei esimerkiksi lapsiperheitä neuvota turvalliseen kännykänkäyttöön? Minkä takia meillä on löysemmät säteilyraja-arvot kuin muissa maissa?

Tutkimusnäyttöä säteilyn vaikutuksista 1990-luvulta asti

STUKin johtaja Tommi Toivonen vastaa kansanedustajan epäilyihin.

– Suomen raja-arvot perustuvat tieteelliseen arviointiin. Joissakin muissa maissa on päädytty erilaisiin tuloksiin poliittisen keskustelun perusteella.

Näyttöä siitä, että matkapuhelinsäteily olisi vaarallista, ei tällä hetkellä Toivosen mukaan ole.

– Mahdollisesti karsinogeenisten asioiden listalta, jonne kansainvälinen syöväntutkimuslaitos lisäsi myös matkapuhelinsäteilyn, löytyy 300 muutakin asiaa.

Se, että jonkun asian voi epäillä aiheuttavan syöpää, ei tarkoita, että se aiheuttaisi, hän selventää.

– Esimerkiksi Pohjoismaiden syöpärekisterissä ei näy minkäänlaista piikkiä tutkimuskaudelta.

Tutkimusta matkapuhelinverkon säteilystä löytyy 1990-luvulta asti. Nykyisiä tuloksia voi Toivosen mukaan soveltaa sellaisenaan myös 5g-verkkoon.

Tutkimuksessa on kuitenkin yhä aukkoja, minkä takia kännykkäsäteily kummittelee yhä karsinogeenien listalla.

– Tämän takia tietoa 5g-verkon vaikutuksista tarvitaan tietenkin lisää. Aloitimme juuri aiheesta Kosmos-nimisen hankkeen Tampereen yliopistossa.

5g-tukiasemia joudutaan rakentamaan tiheämpään

5g-verkko toimii tehokkaasti lyhyillä etäisyyksillä, eikä se läpäise kiinteää materiaalia yhtä hyvin kuin vanha 4g-verkko. Tällöin 5g-tukiasemia joudutaan rakentamaan etenkin kaupungeissa paljon tiheämpään. Näin ollen myös säteilyä vapautuu ympäristöön enemmän.

Eloranta puhuu niin sanotusta beamformingista, jossa usea tukiaseman antenni voidaan suunnata yhtenä ryppäänä kohteeseen, ja antennien polttopisteessä säteily nousee merkittävästi.

– Miten tällainen vaikuttaa solutasolla, hän pohtii.

STUKin Toivonen ei ole tukiasemistakaan huolissaan.

– Me Suomessa tiedämme, millaista se tekniikka on. Tukiaseman säteily on korvalla olevaan kännykkään verratuna yksi kymmenestuhannesosa. Toki voi olla alueita, joilla säteily on suurempaakin, mutta se on silti korvalla olevaan puhelimeen verrattuna paljon pienempää.

Eniten ihminen altistuukin radiotaajuiselle säteilylle puhuessaan puhelimessa. Toivonen osaa kuitenkin neuvoa, miten sekin säteily minimoidaan.

– Kaiuttimella, hands-freellä tai tekstiviesteillä tämän säteilyaltistuksen voi poistaa käytännössä kokonaan.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja