Kysyn Valerilta, jonka tapasin itä-Ukrainan Artemivskissä edellisen kerran runsaat puoli vuotta sitten, että miten menee?
– Fifty-fifty.
– Ai miten niin fifty-fifty?
– Sehän tekee yhteensä 100 prosenttia, vastaa Valeri.
– 50 prosenttia tulee siitä, ettei ole töitä ja 50 prosenttia siitä, ettei ole rahaa, eli yhteensä 100 prosenttia on päin helvettiä, hän virnistää.
Ukranalaiset ovat mustan huumorin mestareita. Vaikka maa on katastrofin partaalla ja sotatila jatkuu Donbasin alueella, ihmiset jaksavat heittää huulta.
Valeri on myyntimies, mutta hänen idänkauppansa on ollut jo pari vuotta nollilla kriisin takia.
Työpaikat ovat Artemivskissa muutenkin vähissä. Ihmiset kituuttavat päivästä toiseen vähillä säästöillään ja toivovat, että sota separatistien ja Ukrainan armeijan välillä viimein päättyisi.
– Mitä tässä muutakaan voi tehdä? Poikani on töissä Punaisella Ristillä ja tyttäreni on vielä koulussa. Yritän keksiä itselleni jotakin tekemistä päivästä toiseen. Olen ollut koko ikäni myyntimies, mutta nyt en oikein tiedä mitä pitäisi myydä, viisikymppinen Valeri huokaa.
Maidanin valtauksesta kaksi vuotta
Maidanin valtuksesta on kulunut kaksi vuotta. Tänä aikana "Euroopan sairaan miehen" tilanne on vain heikentynyt. Inflaatio laukkaa hurjaa vauhtia ja työttömyys pahenee. Kaikki paitsi palkavat ovat nouseet: vesi, lämpö, ruoka, polttoaineet, vuokrat jne.